riitelijä

FinnishEdit

EtymologyEdit

riidellä +‎ -jä

NounEdit

riitelijä

  1. quarreler

DeclensionEdit

Inflection of riitelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative riitelijä riitelijät
genitive riitelijän riitelijöiden
riitelijöitten
partitive riitelijää riitelijöitä
illative riitelijään riitelijöihin
singular plural
nominative riitelijä riitelijät
accusative nom. riitelijä riitelijät
gen. riitelijän
genitive riitelijän riitelijöiden
riitelijöitten
riitelijäinrare
partitive riitelijää riitelijöitä
inessive riitelijässä riitelijöissä
elative riitelijästä riitelijöistä
illative riitelijään riitelijöihin
adessive riitelijällä riitelijöillä
ablative riitelijältä riitelijöiltä
allative riitelijälle riitelijöille
essive riitelijänä riitelijöinä
translative riitelijäksi riitelijöiksi
instructive riitelijöin
abessive riitelijättä riitelijöittä
comitative riitelijöineen
Possessive forms of riitelijä (type kulkija)
possessor singular plural
1st person riitelijäni riitelijämme
2nd person riitelijäsi riitelijänne
3rd person riitelijänsä