ritti

Finnish

Etymology

From German Rittberger, named after Werner Rittberger.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈritːi/, [ˈrit̪ːi]
• Rhymes: -itːi
• Syllabification^(key): rit‧ti

Noun

ritti

1. (figure skating) loop jump

Declension

Inflection of ritti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		ritti	ritit
genitive		ritin	rittien
partitive		rittiä	rittejä
illative		rittiin	ritteihin
		singular	plural
nominative		ritti	ritit
accusative	nom.	ritti	ritit
	gen.	ritin
genitive		ritin	rittien
partitive		rittiä	rittejä
inessive		ritissä	riteissä
elative		ritistä	riteistä
illative		rittiin	ritteihin
adessive		ritillä	riteillä
ablative		ritiltä	riteiltä
allative		ritille	riteille
essive		rittinä	ritteinä
translative		ritiksi	riteiksi
abessive		ritittä	riteittä
instructive		—	ritein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ritti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rittini rittini accusative nom. rittini rittini gen. rittini genitive rittini rittieni partitive rittiäni rittejäni inessive ritissäni riteissäni elative ritistäni riteistäni illative rittiini ritteihini adessive ritilläni riteilläni ablative ritiltäni riteiltäni allative ritilleni riteilleni essive rittinäni ritteinäni translative ritikseni riteikseni abessive ritittäni riteittäni instructive — — comitative — ritteineni second-person singular possessor singular plural nominative rittisi rittisi accusative nom. rittisi rittisi gen. rittisi genitive rittisi rittiesi partitive rittiäsi rittejäsi inessive ritissäsi riteissäsi elative ritistäsi riteistäsi illative rittiisi ritteihisi adessive ritilläsi riteilläsi ablative ritiltäsi riteiltäsi allative ritillesi riteillesi essive rittinäsi ritteinäsi translative ritiksesi riteiksesi abessive ritittäsi riteittäsi instructive — — comitative — ritteinesi first-person plural possessor singular plural nominative rittimme rittimme accusative nom. rittimme rittimme gen. rittimme genitive rittimme rittiemme partitive rittiämme rittejämme inessive ritissämme riteissämme elative ritistämme riteistämme illative rittiimme ritteihimme adessive ritillämme riteillämme ablative ritiltämme riteiltämme allative ritillemme riteillemme essive rittinämme ritteinämme translative ritiksemme riteiksemme abessive ritittämme riteittämme instructive — — comitative — ritteinemme second-person plural possessor singular plural nominative rittinne rittinne accusative nom. rittinne rittinne gen. rittinne genitive rittinne rittienne partitive rittiänne rittejänne inessive ritissänne riteissänne elative ritistänne riteistänne illative rittiinne ritteihinne adessive ritillänne riteillänne ablative ritiltänne riteiltänne allative ritillenne riteillenne essive rittinänne ritteinänne translative ritiksenne riteiksenne abessive ritittänne riteittänne instructive — — comitative — ritteinenne third-person possessor singular plural nominative rittinsä rittinsä accusative nom. rittinsä rittinsä gen. rittinsä genitive rittinsä rittiensä partitive rittiään rittiänsä rittejään rittejänsä inessive ritissään ritissänsä riteissään riteissänsä elative ritistään ritistänsä riteistään riteistänsä illative rittiinsä ritteihinsä adessive ritillään ritillänsä riteillään riteillänsä ablative ritiltään ritiltänsä riteiltään riteiltänsä allative ritilleen ritillensä riteilleen riteillensä essive rittinään rittinänsä ritteinään ritteinänsä translative ritikseen ritiksensä riteikseen riteiksensä abessive ritittään ritittänsä riteittään riteittänsä instructive — — comitative — ritteineen ritteinensä

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrit.ti/
• Rhymes: -itti
• Hyphenation: rìt‧ti

Adjective

ritti

1. masculine plural of ritto

Anagrams

• triti