rouskua

Finnish

Etymology 1

From an onomatopoeic root; rousk- +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯skuɑˣ/, [ˈro̞u̯s̠kuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ouskuɑ
• Syllabification^(key): rous‧ku‧a

Verb

rouskua

1. (intransitive) to crunch, to scrunch

Conjugation

Inflection of rouskua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskun	en rousku	1st sing.	olen rouskunut	en ole rouskunut
2nd sing.		rouskut	et rousku	2nd sing.	olet rouskunut	et ole rouskunut
3rd sing.		rouskuu	ei rousku	3rd sing.	on rouskunut	ei ole rouskunut
1st plur.		rouskumme	emme rousku	1st plur.	olemme rouskuneet	emme ole rouskuneet
2nd plur.		rouskutte	ette rousku	2nd plur.	olette rouskuneet	ette ole rouskuneet
3rd plur.		rouskuvat	eivät rousku	3rd plur.	ovat rouskuneet	eivät ole rouskuneet
passive		rouskutaan	ei rouskuta	passive	on rouskuttu	ei ole rouskuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskuin	en rouskunut	1st sing.	olin rouskunut	en ollut rouskunut
2nd sing.		rouskuit	et rouskunut	2nd sing.	olit rouskunut	et ollut rouskunut
3rd sing.		rouskui	ei rouskunut	3rd sing.	oli rouskunut	ei ollut rouskunut
1st plur.		rouskuimme	emme rouskuneet	1st plur.	olimme rouskuneet	emme olleet rouskuneet
2nd plur.		rouskuitte	ette rouskuneet	2nd plur.	olitte rouskuneet	ette olleet rouskuneet
3rd plur.		rouskuivat	eivät rouskuneet	3rd plur.	olivat rouskuneet	eivät olleet rouskuneet
passive		rouskuttiin	ei rouskuttu	passive	oli rouskuttu	ei ollut rouskuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskuisin	en rouskuisi	1st sing.	olisin rouskunut	en olisi rouskunut
2nd sing.		rouskuisit	et rouskuisi	2nd sing.	olisit rouskunut	et olisi rouskunut
3rd sing.		rouskuisi	ei rouskuisi	3rd sing.	olisi rouskunut	ei olisi rouskunut
1st plur.		rouskuisimme	emme rouskuisi	1st plur.	olisimme rouskuneet	emme olisi rouskuneet
2nd plur.		rouskuisitte	ette rouskuisi	2nd plur.	olisitte rouskuneet	ette olisi rouskuneet
3rd plur.		rouskuisivat	eivät rouskuisi	3rd plur.	olisivat rouskuneet	eivät olisi rouskuneet
passive		rouskuttaisiin	ei rouskuttaisi	passive	olisi rouskuttu	ei olisi rouskuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rousku	älä rousku	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rouskukoon	älköön rouskuko	3rd sing.	olkoon rouskunut	älköön olko rouskunut
1st plur.		rouskukaamme	älkäämme rouskuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rouskukaa	älkää rouskuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rouskukoot	älkööt rouskuko	3rd plur.	olkoot rouskuneet	älkööt olko rouskuneet
passive		rouskuttakoon	älköön rouskuttako	passive	olkoon rouskuttu	älköön olko rouskuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskunen	en rouskune	1st sing.	lienen rouskunut	en liene rouskunut
2nd sing.		rouskunet	et rouskune	2nd sing.	lienet rouskunut	et liene rouskunut
3rd sing.		rouskunee	ei rouskune	3rd sing.	lienee rouskunut	ei liene rouskunut
1st plur.		rouskunemme	emme rouskune	1st plur.	lienemme rouskuneet	emme liene rouskuneet
2nd plur.		rouskunette	ette rouskune	2nd plur.	lienette rouskuneet	ette liene rouskuneet
3rd plur.		rouskunevat	eivät rouskune	3rd plur.	lienevät rouskuneet	eivät liene rouskuneet
passive		rouskuttaneen	ei rouskuttane	passive	lienee rouskuttu	ei liene rouskuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rouskua		present	rouskuva	rouskuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskuakseni rouskuaksemme 2nd rouskuaksesi rouskuaksenne 3rd rouskuakseen rouskuaksensa		past	rouskunut	rouskuttu
2nd	inessive2	rouskuessa	rouskuttaessa	agent3	rouskuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskuessani rouskuessamme 2nd rouskuessasi rouskuessanne 3rd rouskuessaan rouskuessansa		negative	rouskumaton
	instructive	rouskuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rouskumassa	—
	elative	rouskumasta	—
	illative	rouskumaan	—
	adessive	rouskumalla	—
	abessive	rouskumatta	—
	instructive	rouskuman	rouskuttaman
4th4	verbal noun	rouskuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskumaisillani rouskumaisillamme 2nd rouskumaisillasi rouskumaisillanne 3rd rouskumaisillaan rouskumaisillansa

Derived terms

• rouskahtaa
• rouske
• rousku

 

Further reading

• “rouskua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯skuɑ/, [ˈro̞u̯s̠kuɑ̝]
• Rhymes: -ouskuɑ
• Syllabification^(key): rous‧ku‧a

Noun

rouskua

1. partitive singular of rousku