ruvettua

Finnish

Etymology

rupi +‎ -ttua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈruʋetːuɑˣ/, [ˈruʋe̞t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ru‧vet‧tu‧a

Verb

ruvettua

1. Synonym of rupeutua

Conjugation

Inflection of ruvettua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruvetun	en ruvetu	1st sing.	olen ruvettunut	en ole ruvettunut
2nd sing.		ruvetut	et ruvetu	2nd sing.	olet ruvettunut	et ole ruvettunut
3rd sing.		ruvettuu	ei ruvetu	3rd sing.	on ruvettunut	ei ole ruvettunut
1st plur.		ruvetumme	emme ruvetu	1st plur.	olemme ruvettuneet	emme ole ruvettuneet
2nd plur.		ruvetutte	ette ruvetu	2nd plur.	olette ruvettuneet	ette ole ruvettuneet
3rd plur.		ruvettuvat	eivät ruvetu	3rd plur.	ovat ruvettuneet	eivät ole ruvettuneet
passive		ruvetutaan	ei ruvetuta	passive	on ruvetuttu	ei ole ruvetuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruvetuin	en ruvettunut	1st sing.	olin ruvettunut	en ollut ruvettunut
2nd sing.		ruvetuit	et ruvettunut	2nd sing.	olit ruvettunut	et ollut ruvettunut
3rd sing.		ruvettui	ei ruvettunut	3rd sing.	oli ruvettunut	ei ollut ruvettunut
1st plur.		ruvetuimme	emme ruvettuneet	1st plur.	olimme ruvettuneet	emme olleet ruvettuneet
2nd plur.		ruvetuitte	ette ruvettuneet	2nd plur.	olitte ruvettuneet	ette olleet ruvettuneet
3rd plur.		ruvettuivat	eivät ruvettuneet	3rd plur.	olivat ruvettuneet	eivät olleet ruvettuneet
passive		ruvetuttiin	ei ruvetuttu	passive	oli ruvetuttu	ei ollut ruvetuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruvettuisin	en ruvettuisi	1st sing.	olisin ruvettunut	en olisi ruvettunut
2nd sing.		ruvettuisit	et ruvettuisi	2nd sing.	olisit ruvettunut	et olisi ruvettunut
3rd sing.		ruvettuisi	ei ruvettuisi	3rd sing.	olisi ruvettunut	ei olisi ruvettunut
1st plur.		ruvettuisimme	emme ruvettuisi	1st plur.	olisimme ruvettuneet	emme olisi ruvettuneet
2nd plur.		ruvettuisitte	ette ruvettuisi	2nd plur.	olisitte ruvettuneet	ette olisi ruvettuneet
3rd plur.		ruvettuisivat	eivät ruvettuisi	3rd plur.	olisivat ruvettuneet	eivät olisi ruvettuneet
passive		ruvetuttaisiin	ei ruvetuttaisi	passive	olisi ruvetuttu	ei olisi ruvetuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ruvetu	älä ruvetu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruvettukoon	älköön ruvettuko	3rd sing.	olkoon ruvettunut	älköön olko ruvettunut
1st plur.		ruvettukaamme	älkäämme ruvettuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruvettukaa	älkää ruvettuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruvettukoot	älkööt ruvettuko	3rd plur.	olkoot ruvettuneet	älkööt olko ruvettuneet
passive		ruvetuttakoon	älköön ruvetuttako	passive	olkoon ruvetuttu	älköön olko ruvetuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruvettunen	en ruvettune	1st sing.	lienen ruvettunut	en liene ruvettunut
2nd sing.		ruvettunet	et ruvettune	2nd sing.	lienet ruvettunut	et liene ruvettunut
3rd sing.		ruvettunee	ei ruvettune	3rd sing.	lienee ruvettunut	ei liene ruvettunut
1st plur.		ruvettunemme	emme ruvettune	1st plur.	lienemme ruvettuneet	emme liene ruvettuneet
2nd plur.		ruvettunette	ette ruvettune	2nd plur.	lienette ruvettuneet	ette liene ruvettuneet
3rd plur.		ruvettunevat	eivät ruvettune	3rd plur.	lienevät ruvettuneet	eivät liene ruvettuneet
passive		ruvetuttaneen	ei ruvetuttane	passive	lienee ruvetuttu	ei liene ruvetuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruvettua		present	ruvettuva	ruvetuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruvettuakseni ruvettuaksemme 2nd ruvettuaksesi ruvettuaksenne 3rd ruvettuakseen ruvettuaksensa		past	ruvettunut	ruvetuttu
2nd	inessive2	ruvettuessa	ruvetuttaessa	agent3	ruvettuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruvettuessani ruvettuessamme 2nd ruvettuessasi ruvettuessanne 3rd ruvettuessaan ruvettuessansa		negative	ruvettumaton
	instructive	ruvettuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ruvettumassa	—
	elative	ruvettumasta	—
	illative	ruvettumaan	—
	adessive	ruvettumalla	—
	abessive	ruvettumatta	—
	instructive	ruvettuman	ruvetuttaman
4th4	verbal noun	ruvettuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruvettumaisillani ruvettumaisillamme 2nd ruvettumaisillasi ruvettumaisillanne 3rd ruvettumaisillaan ruvettumaisillansa

Derived terms

• ruvettuma

 

Further reading

• “ruvettua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• arvettuu