selvitteleminen

Finnish

Etymology

selvitellä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈselʋitːeleminen/, [ˈs̠e̞lʋit̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): sel‧vit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

selvitteleminen

1. verbal noun of selvitellä
   1. sorting out (clarifying by reviewing mentally)

Declension

Inflection of selvitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		selvitteleminen	selvittelemiset
genitive		selvittelemisen	selvittelemisten selvittelemisien
partitive		selvittelemistä	selvittelemisiä
illative		selvittelemiseen	selvittelemisiin
		singular	plural
nominative		selvitteleminen	selvittelemiset
accusative	nom.	selvitteleminen	selvittelemiset
	gen.	selvittelemisen
genitive		selvittelemisen	selvittelemisten selvittelemisien
partitive		selvittelemistä	selvittelemisiä
inessive		selvittelemisessä	selvittelemisissä
elative		selvittelemisestä	selvittelemisistä
illative		selvittelemiseen	selvittelemisiin
adessive		selvittelemisellä	selvittelemisillä
ablative		selvittelemiseltä	selvittelemisiltä
allative		selvittelemiselle	selvittelemisille
essive		selvittelemisenä	selvittelemisinä
translative		selvittelemiseksi	selvittelemisiksi
abessive		selvittelemisettä	selvittelemisittä
instructive		—	selvittelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of selvitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative selvittelemiseni selvittelemiseni accusative nom. selvittelemiseni selvittelemiseni gen. selvittelemiseni genitive selvittelemiseni selvittelemisteni selvittelemisieni partitive selvittelemistäni selvittelemisiäni inessive selvittelemisessäni selvittelemisissäni elative selvittelemisestäni selvittelemisistäni illative selvittelemiseeni selvittelemisiini adessive selvittelemiselläni selvittelemisilläni ablative selvittelemiseltäni selvittelemisiltäni allative selvittelemiselleni selvittelemisilleni essive selvittelemisenäni selvittelemisinäni translative selvittelemisekseni selvittelemisikseni abessive selvittelemisettäni selvittelemisittäni instructive — — comitative — selvittelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative selvittelemisesi selvittelemisesi accusative nom. selvittelemisesi selvittelemisesi gen. selvittelemisesi genitive selvittelemisesi selvittelemistesi selvittelemisiesi partitive selvittelemistäsi selvittelemisiäsi inessive selvittelemisessäsi selvittelemisissäsi elative selvittelemisestäsi selvittelemisistäsi illative selvittelemiseesi selvittelemisiisi adessive selvittelemiselläsi selvittelemisilläsi ablative selvittelemiseltäsi selvittelemisiltäsi allative selvittelemisellesi selvittelemisillesi essive selvittelemisenäsi selvittelemisinäsi translative selvittelemiseksesi selvittelemisiksesi abessive selvittelemisettäsi selvittelemisittäsi instructive — — comitative — selvittelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative selvittelemisemme selvittelemisemme accusative nom. selvittelemisemme selvittelemisemme gen. selvittelemisemme genitive selvittelemisemme selvittelemistemme selvittelemisiemme partitive selvittelemistämme selvittelemisiämme inessive selvittelemisessämme selvittelemisissämme elative selvittelemisestämme selvittelemisistämme illative selvittelemiseemme selvittelemisiimme adessive selvittelemisellämme selvittelemisillämme ablative selvittelemiseltämme selvittelemisiltämme allative selvittelemisellemme selvittelemisillemme essive selvittelemisenämme selvittelemisinämme translative selvittelemiseksemme selvittelemisiksemme abessive selvittelemisettämme selvittelemisittämme instructive — — comitative — selvittelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative selvittelemisenne selvittelemisenne accusative nom. selvittelemisenne selvittelemisenne gen. selvittelemisenne genitive selvittelemisenne selvittelemistenne selvittelemisienne partitive selvittelemistänne selvittelemisiänne inessive selvittelemisessänne selvittelemisissänne elative selvittelemisestänne selvittelemisistänne illative selvittelemiseenne selvittelemisiinne adessive selvittelemisellänne selvittelemisillänne ablative selvittelemiseltänne selvittelemisiltänne allative selvittelemisellenne selvittelemisillenne essive selvittelemisenänne selvittelemisinänne translative selvittelemiseksenne selvittelemisiksenne abessive selvittelemisettänne selvittelemisittänne instructive — — comitative — selvittelemisinenne third-person possessor singular plural nominative selvittelemisensä selvittelemisensä accusative nom. selvittelemisensä selvittelemisensä gen. selvittelemisensä genitive selvittelemisensä selvittelemistensä selvittelemisiensä partitive selvittelemistään selvittelemistänsä selvittelemisiään selvittelemisiänsä inessive selvittelemisessään selvittelemisessänsä selvittelemisissään selvittelemisissänsä elative selvittelemisestään selvittelemisestänsä selvittelemisistään selvittelemisistänsä illative selvittelemiseensä selvittelemisiinsä adessive selvittelemisellään selvittelemisellänsä selvittelemisillään selvittelemisillänsä ablative selvittelemiseltään selvittelemiseltänsä selvittelemisiltään selvittelemisiltänsä allative selvittelemiselleen selvittelemisellensä selvittelemisilleen selvittelemisillensä essive selvittelemisenään selvittelemisenänsä selvittelemisinään selvittelemisinänsä translative selvittelemisekseen selvittelemiseksensä selvittelemisikseen selvittelemisiksensä abessive selvittelemisettään selvittelemisettänsä selvittelemisittään selvittelemisittänsä instructive — — comitative — selvittelemisineen selvittelemisinensä