sukupuolittua

Finnish

Etymology

sukupuoli +‎ -ttua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsukuˌpuo̯litːuɑˣ/, [ˈs̠ukuˌpuo̞̯lit̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): su‧ku‧puo‧lit‧tu‧a

Verb

sukupuolittua

1. (intransitive) to become genderized

Conjugation

Inflection of sukupuolittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukupuolitun	en sukupuolitu	1st sing.	olen sukupuolittunut	en ole sukupuolittunut
2nd sing.		sukupuolitut	et sukupuolitu	2nd sing.	olet sukupuolittunut	et ole sukupuolittunut
3rd sing.		sukupuolittuu	ei sukupuolitu	3rd sing.	on sukupuolittunut	ei ole sukupuolittunut
1st plur.		sukupuolitumme	emme sukupuolitu	1st plur.	olemme sukupuolittuneet	emme ole sukupuolittuneet
2nd plur.		sukupuolitutte	ette sukupuolitu	2nd plur.	olette sukupuolittuneet	ette ole sukupuolittuneet
3rd plur.		sukupuolittuvat	eivät sukupuolitu	3rd plur.	ovat sukupuolittuneet	eivät ole sukupuolittuneet
passive		sukupuolitutaan	ei sukupuolituta	passive	on sukupuolituttu	ei ole sukupuolituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukupuolituin	en sukupuolittunut	1st sing.	olin sukupuolittunut	en ollut sukupuolittunut
2nd sing.		sukupuolituit	et sukupuolittunut	2nd sing.	olit sukupuolittunut	et ollut sukupuolittunut
3rd sing.		sukupuolittui	ei sukupuolittunut	3rd sing.	oli sukupuolittunut	ei ollut sukupuolittunut
1st plur.		sukupuolituimme	emme sukupuolittuneet	1st plur.	olimme sukupuolittuneet	emme olleet sukupuolittuneet
2nd plur.		sukupuolituitte	ette sukupuolittuneet	2nd plur.	olitte sukupuolittuneet	ette olleet sukupuolittuneet
3rd plur.		sukupuolittuivat	eivät sukupuolittuneet	3rd plur.	olivat sukupuolittuneet	eivät olleet sukupuolittuneet
passive		sukupuolituttiin	ei sukupuolituttu	passive	oli sukupuolituttu	ei ollut sukupuolituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukupuolittuisin	en sukupuolittuisi	1st sing.	olisin sukupuolittunut	en olisi sukupuolittunut
2nd sing.		sukupuolittuisit	et sukupuolittuisi	2nd sing.	olisit sukupuolittunut	et olisi sukupuolittunut
3rd sing.		sukupuolittuisi	ei sukupuolittuisi	3rd sing.	olisi sukupuolittunut	ei olisi sukupuolittunut
1st plur.		sukupuolittuisimme	emme sukupuolittuisi	1st plur.	olisimme sukupuolittuneet	emme olisi sukupuolittuneet
2nd plur.		sukupuolittuisitte	ette sukupuolittuisi	2nd plur.	olisitte sukupuolittuneet	ette olisi sukupuolittuneet
3rd plur.		sukupuolittuisivat	eivät sukupuolittuisi	3rd plur.	olisivat sukupuolittuneet	eivät olisi sukupuolittuneet
passive		sukupuolituttaisiin	ei sukupuolituttaisi	passive	olisi sukupuolituttu	ei olisi sukupuolituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sukupuolitu	älä sukupuolitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sukupuolittukoon	älköön sukupuolittuko	3rd sing.	olkoon sukupuolittunut	älköön olko sukupuolittunut
1st plur.		sukupuolittukaamme	älkäämme sukupuolittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sukupuolittukaa	älkää sukupuolittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sukupuolittukoot	älkööt sukupuolittuko	3rd plur.	olkoot sukupuolittuneet	älkööt olko sukupuolittuneet
passive		sukupuolituttakoon	älköön sukupuolituttako	passive	olkoon sukupuolituttu	älköön olko sukupuolituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukupuolittunen	en sukupuolittune	1st sing.	lienen sukupuolittunut	en liene sukupuolittunut
2nd sing.		sukupuolittunet	et sukupuolittune	2nd sing.	lienet sukupuolittunut	et liene sukupuolittunut
3rd sing.		sukupuolittunee	ei sukupuolittune	3rd sing.	lienee sukupuolittunut	ei liene sukupuolittunut
1st plur.		sukupuolittunemme	emme sukupuolittune	1st plur.	lienemme sukupuolittuneet	emme liene sukupuolittuneet
2nd plur.		sukupuolittunette	ette sukupuolittune	2nd plur.	lienette sukupuolittuneet	ette liene sukupuolittuneet
3rd plur.		sukupuolittunevat	eivät sukupuolittune	3rd plur.	lienevät sukupuolittuneet	eivät liene sukupuolittuneet
passive		sukupuolituttaneen	ei sukupuolituttane	passive	lienee sukupuolituttu	ei liene sukupuolituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sukupuolittua		present	sukupuolittuva	sukupuolituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukupuolittuakseni sukupuolittuaksemme 2nd sukupuolittuaksesi sukupuolittuaksenne 3rd sukupuolittuakseen sukupuolittuaksensa		past	sukupuolittunut	sukupuolituttu
2nd	inessive2	sukupuolittuessa	sukupuolituttaessa	agent3	sukupuolittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukupuolittuessani sukupuolittuessamme 2nd sukupuolittuessasi sukupuolittuessanne 3rd sukupuolittuessaan sukupuolittuessansa		negative	sukupuolittumaton
	instructive	sukupuolittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	sukupuolittumassa	—
	elative	sukupuolittumasta	—
	illative	sukupuolittumaan	—
	adessive	sukupuolittumalla	—
	abessive	sukupuolittumatta	—
	instructive	sukupuolittuman	sukupuolituttaman
4th4	verbal noun	sukupuolittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukupuolittumaisillani sukupuolittumaisillamme 2nd sukupuolittumaisillasi sukupuolittumaisillanne 3rd sukupuolittumaisillaan sukupuolittumaisillansa

Further reading

• “sukupuolittua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03