suuntain

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːntɑi̯n/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝i̯n]
• Rhymes: -uːntɑin
• Syllabification^(key): suun‧tain

Etymology 1

suunnata +‎ -in

Noun

suuntain

1. a device that directs
2. sight of a (modern) mortar
3. waveguide of or for a speaker

Declension

Inflection of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		suuntain	suuntaimet
genitive		suuntaimen	suuntaimien suuntainten
partitive		suuntainta	suuntaimia
illative		suuntaimeen	suuntaimiin
		singular	plural
nominative		suuntain	suuntaimet
accusative	nom.	suuntain	suuntaimet
	gen.	suuntaimen
genitive		suuntaimen	suuntaimien suuntainten
partitive		suuntainta	suuntaimia
inessive		suuntaimessa	suuntaimissa
elative		suuntaimesta	suuntaimista
illative		suuntaimeen	suuntaimiin
adessive		suuntaimella	suuntaimilla
ablative		suuntaimelta	suuntaimilta
allative		suuntaimelle	suuntaimille
essive		suuntaimena	suuntaimina
translative		suuntaimeksi	suuntaimiksi
abessive		suuntaimetta	suuntaimitta
instructive		—	suuntaimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suuntain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suuntaimeni suuntaimeni accusative nom. suuntaimeni suuntaimeni gen. suuntaimeni genitive suuntaimeni suuntaimieni suuntainteni partitive suuntaintani suuntaimiani inessive suuntaimessani suuntaimissani elative suuntaimestani suuntaimistani illative suuntaimeeni suuntaimiini adessive suuntaimellani suuntaimillani ablative suuntaimeltani suuntaimiltani allative suuntaimelleni suuntaimilleni essive suuntaimenani suuntaiminani translative suuntaimekseni suuntaimikseni abessive suuntaimettani suuntaimittani instructive — — comitative — suuntaimineni second-person singular possessor singular plural nominative suuntaimesi suuntaimesi accusative nom. suuntaimesi suuntaimesi gen. suuntaimesi genitive suuntaimesi suuntaimiesi suuntaintesi partitive suuntaintasi suuntaimiasi inessive suuntaimessasi suuntaimissasi elative suuntaimestasi suuntaimistasi illative suuntaimeesi suuntaimiisi adessive suuntaimellasi suuntaimillasi ablative suuntaimeltasi suuntaimiltasi allative suuntaimellesi suuntaimillesi essive suuntaimenasi suuntaiminasi translative suuntaimeksesi suuntaimiksesi abessive suuntaimettasi suuntaimittasi instructive — — comitative — suuntaiminesi first-person plural possessor singular plural nominative suuntaimemme suuntaimemme accusative nom. suuntaimemme suuntaimemme gen. suuntaimemme genitive suuntaimemme suuntaimiemme suuntaintemme partitive suuntaintamme suuntaimiamme inessive suuntaimessamme suuntaimissamme elative suuntaimestamme suuntaimistamme illative suuntaimeemme suuntaimiimme adessive suuntaimellamme suuntaimillamme ablative suuntaimeltamme suuntaimiltamme allative suuntaimellemme suuntaimillemme essive suuntaimenamme suuntaiminamme translative suuntaimeksemme suuntaimiksemme abessive suuntaimettamme suuntaimittamme instructive — — comitative — suuntaiminemme second-person plural possessor singular plural nominative suuntaimenne suuntaimenne accusative nom. suuntaimenne suuntaimenne gen. suuntaimenne genitive suuntaimenne suuntaimienne suuntaintenne partitive suuntaintanne suuntaimianne inessive suuntaimessanne suuntaimissanne elative suuntaimestanne suuntaimistanne illative suuntaimeenne suuntaimiinne adessive suuntaimellanne suuntaimillanne ablative suuntaimeltanne suuntaimiltanne allative suuntaimellenne suuntaimillenne essive suuntaimenanne suuntaiminanne translative suuntaimeksenne suuntaimiksenne abessive suuntaimettanne suuntaimittanne instructive — — comitative — suuntaiminenne third-person possessor singular plural nominative suuntaimensa suuntaimensa accusative nom. suuntaimensa suuntaimensa gen. suuntaimensa genitive suuntaimensa suuntaimiensa suuntaintensa partitive suuntaintaan suuntaintansa suuntaimiaan suuntaimiansa inessive suuntaimessaan suuntaimessansa suuntaimissaan suuntaimissansa elative suuntaimestaan suuntaimestansa suuntaimistaan suuntaimistansa illative suuntaimeensa suuntaimiinsa adessive suuntaimellaan suuntaimellansa suuntaimillaan suuntaimillansa ablative suuntaimeltaan suuntaimeltansa suuntaimiltaan suuntaimiltansa allative suuntaimelleen suuntaimellensa suuntaimilleen suuntaimillensa essive suuntaimenaan suuntaimenansa suuntaiminaan suuntaiminansa translative suuntaimekseen suuntaimeksensa suuntaimikseen suuntaimiksensa abessive suuntaimettaan suuntaimettansa suuntaimittaan suuntaimittansa instructive — — comitative — suuntaimineen suuntaiminensa

Further reading

• “suuntain”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Noun

suuntain

1. genitive plural of suunta

Alternative forms

• suuntien