suuntavilkku

FinnishEdit

EtymologyEdit

suunta +‎ vilkku

NounEdit

suuntavilkku

  1. An indicator, turn signal, trafficator (blinking light that indicates the direction that a vehicle is about to turn).

DeclensionEdit

Inflection of suuntavilkku (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative suuntavilkku suuntavilkut
genitive suuntavilkun suuntavilkkujen
partitive suuntavilkkua suuntavilkkuja
illative suuntavilkkuun suuntavilkkuihin
singular plural
nominative suuntavilkku suuntavilkut
accusative nom. suuntavilkku suuntavilkut
gen. suuntavilkun
genitive suuntavilkun suuntavilkkujen
partitive suuntavilkkua suuntavilkkuja
inessive suuntavilkussa suuntavilkuissa
elative suuntavilkusta suuntavilkuista
illative suuntavilkkuun suuntavilkkuihin
adessive suuntavilkulla suuntavilkuilla
ablative suuntavilkulta suuntavilkuilta
allative suuntavilkulle suuntavilkuille
essive suuntavilkkuna suuntavilkkuina
translative suuntavilkuksi suuntavilkuiksi
instructive suuntavilkuin
abessive suuntavilkutta suuntavilkuitta
comitative suuntavilkkuineen
Possessive forms of suuntavilkku (type valo)
possessor singular plural
1st person suuntavilkkuni suuntavilkkumme
2nd person suuntavilkkusi suuntavilkkunne
3rd person suuntavilkkunsa

SynonymsEdit