täpinä

See also: tapina

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtæpinæ/, [ˈt̪æpinæ]
• Rhymes: -æpinæ
• Syllabification^(key): tä‧pi‧nä

Noun

täpinä

1. A flutter (state of emotional agitation). Mostly used in plural, especially in the expression: olla täpinöissä ( + possessive suffix) = to be aflutter.

   Jussi on aivan täpinöissään, koska Eeva on tulossa kylään.

   Johnnie is completely aflutter, because Eve is coming for a visit.

Declension

Inflection of täpinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		täpinä	täpinät
genitive		täpinän	täpinöiden täpinöitten
partitive		täpinää	täpinöitä
illative		täpinään	täpinöihin
		singular	plural
nominative		täpinä	täpinät
accusative	nom.	täpinä	täpinät
	gen.	täpinän
genitive		täpinän	täpinöiden täpinöitten täpinäinrare
partitive		täpinää	täpinöitä
inessive		täpinässä	täpinöissä
elative		täpinästä	täpinöistä
illative		täpinään	täpinöihin
adessive		täpinällä	täpinöillä
ablative		täpinältä	täpinöiltä
allative		täpinälle	täpinöille
essive		täpinänä	täpinöinä
translative		täpinäksi	täpinöiksi
instructive		—	täpinöin
abessive		täpinättä	täpinöittä
comitative		—	täpinöineen

Possessive forms of täpinä (type kulkija)
possessor	singular	plural
1st person	täpinäni	täpinämme
2nd person	täpinäsi	täpinänne
3rd person	täpinänsä

Anagrams

• päätin