takkuuntua

Finnish

Etymology

takku +‎ -untua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑkːuːntuɑˣ/, [ˈt̪ɑ̝kːuːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): tak‧kuun‧tu‧a

Verb

takkuuntua

1. (intransitive) to tuft, to frizz

Conjugation

Inflection of takkuuntua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		takkuunnun	en takkuunnu	1st sing.	olen takkuuntunut	en ole takkuuntunut
2nd sing.		takkuunnut	et takkuunnu	2nd sing.	olet takkuuntunut	et ole takkuuntunut
3rd sing.		takkuuntuu	ei takkuunnu	3rd sing.	on takkuuntunut	ei ole takkuuntunut
1st plur.		takkuunnumme	emme takkuunnu	1st plur.	olemme takkuuntuneet	emme ole takkuuntuneet
2nd plur.		takkuunnutte	ette takkuunnu	2nd plur.	olette takkuuntuneet	ette ole takkuuntuneet
3rd plur.		takkuuntuvat	eivät takkuunnu	3rd plur.	ovat takkuuntuneet	eivät ole takkuuntuneet
passive		takkuunnutaan	ei takkuunnuta	passive	on takkuunnuttu	ei ole takkuunnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		takkuunnuin	en takkuuntunut	1st sing.	olin takkuuntunut	en ollut takkuuntunut
2nd sing.		takkuunnuit	et takkuuntunut	2nd sing.	olit takkuuntunut	et ollut takkuuntunut
3rd sing.		takkuuntui	ei takkuuntunut	3rd sing.	oli takkuuntunut	ei ollut takkuuntunut
1st plur.		takkuunnuimme	emme takkuuntuneet	1st plur.	olimme takkuuntuneet	emme olleet takkuuntuneet
2nd plur.		takkuunnuitte	ette takkuuntuneet	2nd plur.	olitte takkuuntuneet	ette olleet takkuuntuneet
3rd plur.		takkuuntuivat	eivät takkuuntuneet	3rd plur.	olivat takkuuntuneet	eivät olleet takkuuntuneet
passive		takkuunnuttiin	ei takkuunnuttu	passive	oli takkuunnuttu	ei ollut takkuunnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		takkuuntuisin	en takkuuntuisi	1st sing.	olisin takkuuntunut	en olisi takkuuntunut
2nd sing.		takkuuntuisit	et takkuuntuisi	2nd sing.	olisit takkuuntunut	et olisi takkuuntunut
3rd sing.		takkuuntuisi	ei takkuuntuisi	3rd sing.	olisi takkuuntunut	ei olisi takkuuntunut
1st plur.		takkuuntuisimme	emme takkuuntuisi	1st plur.	olisimme takkuuntuneet	emme olisi takkuuntuneet
2nd plur.		takkuuntuisitte	ette takkuuntuisi	2nd plur.	olisitte takkuuntuneet	ette olisi takkuuntuneet
3rd plur.		takkuuntuisivat	eivät takkuuntuisi	3rd plur.	olisivat takkuuntuneet	eivät olisi takkuuntuneet
passive		takkuunnuttaisiin	ei takkuunnuttaisi	passive	olisi takkuunnuttu	ei olisi takkuunnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		takkuunnu	älä takkuunnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		takkuuntukoon	älköön takkuuntuko	3rd sing.	olkoon takkuuntunut	älköön olko takkuuntunut
1st plur.		takkuuntukaamme	älkäämme takkuuntuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		takkuuntukaa	älkää takkuuntuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		takkuuntukoot	älkööt takkuuntuko	3rd plur.	olkoot takkuuntuneet	älkööt olko takkuuntuneet
passive		takkuunnuttakoon	älköön takkuunnuttako	passive	olkoon takkuunnuttu	älköön olko takkuunnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		takkuuntunen	en takkuuntune	1st sing.	lienen takkuuntunut	en liene takkuuntunut
2nd sing.		takkuuntunet	et takkuuntune	2nd sing.	lienet takkuuntunut	et liene takkuuntunut
3rd sing.		takkuuntunee	ei takkuuntune	3rd sing.	lienee takkuuntunut	ei liene takkuuntunut
1st plur.		takkuuntunemme	emme takkuuntune	1st plur.	lienemme takkuuntuneet	emme liene takkuuntuneet
2nd plur.		takkuuntunette	ette takkuuntune	2nd plur.	lienette takkuuntuneet	ette liene takkuuntuneet
3rd plur.		takkuuntunevat	eivät takkuuntune	3rd plur.	lienevät takkuuntuneet	eivät liene takkuuntuneet
passive		takkuunnuttaneen	ei takkuunnuttane	passive	lienee takkuunnuttu	ei liene takkuunnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		takkuuntua		present	takkuuntuva	takkuunnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st takkuuntuakseni takkuuntuaksemme 2nd takkuuntuaksesi takkuuntuaksenne 3rd takkuuntuakseen takkuuntuaksensa		past	takkuuntunut	takkuunnuttu
2nd	inessive2	takkuuntuessa	takkuunnuttaessa	agent3	takkuuntuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st takkuuntuessani takkuuntuessamme 2nd takkuuntuessasi takkuuntuessanne 3rd takkuuntuessaan takkuuntuessansa		negative	takkuuntumaton
	instructive	takkuuntuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	takkuuntumassa	—
	elative	takkuuntumasta	—
	illative	takkuuntumaan	—
	adessive	takkuuntumalla	—
	abessive	takkuuntumatta	—
	instructive	takkuuntuman	takkuunnuttaman
4th4	verbal noun	takkuuntuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st takkuuntumaisillani takkuuntumaisillamme 2nd takkuuntumaisillasi takkuuntumaisillanne 3rd takkuuntumaisillaan takkuuntumaisillansa

Further reading

• “takkuuntua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• akkautunut