third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
tehtävämonisteensa
|
tehtävämonisteensa
|
accusative
|
nom.
|
tehtävämonisteensa
|
tehtävämonisteensa
|
gen.
|
tehtävämonisteensa
|
genitive
|
tehtävämonisteensa
|
tehtävämonisteidensa tehtävämonisteittensa
|
partitive
|
tehtävämonistettaan tehtävämonistettansa
|
tehtävämonisteitaan tehtävämonisteitansa
|
inessive
|
tehtävämonisteessaan tehtävämonisteessansa
|
tehtävämonisteissaan tehtävämonisteissansa
|
elative
|
tehtävämonisteestaan tehtävämonisteestansa
|
tehtävämonisteistaan tehtävämonisteistansa
|
illative
|
tehtävämonisteeseensa
|
tehtävämonisteisiinsa tehtävämonisteihinsa
|
adessive
|
tehtävämonisteellaan tehtävämonisteellansa
|
tehtävämonisteillaan tehtävämonisteillansa
|
ablative
|
tehtävämonisteeltaan tehtävämonisteeltansa
|
tehtävämonisteiltaan tehtävämonisteiltansa
|
allative
|
tehtävämonisteelleen tehtävämonisteellensa
|
tehtävämonisteilleen tehtävämonisteillensa
|
essive
|
tehtävämonisteenaan tehtävämonisteenansa
|
tehtävämonisteinaan tehtävämonisteinansa
|
translative
|
tehtävämonisteekseen tehtävämonisteeksensa
|
tehtävämonisteikseen tehtävämonisteiksensa
|
abessive
|
tehtävämonisteettaan tehtävämonisteettansa
|
tehtävämonisteittaan tehtävämonisteittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
tehtävämonisteineen tehtävämonisteinensa
|