tunnuslause

Finnish

Etymology

tunnus +‎ lause

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌlɑu̯seˣ/, [ˈt̪unːus̠ˌlɑ̝u̯s̠e̞(ʔ)]
• Rhymes: -ɑuse
• Syllabification^(key): tun‧nus‧lau‧se

Noun

tunnuslause

1. motto (sentence or a phrase with guiding principle)

   Synonym: motto

2. (heraldry) motto

   Synonyms: motto, vaalilause

Declension

Inflection of tunnuslause (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative		tunnuslause	tunnuslauseet
genitive		tunnuslauseen	tunnuslauseiden tunnuslauseitten
partitive		tunnuslausetta	tunnuslauseita
illative		tunnuslauseeseen	tunnuslauseisiin tunnuslauseihin
		singular	plural
nominative		tunnuslause	tunnuslauseet
accusative	nom.	tunnuslause	tunnuslauseet
	gen.	tunnuslauseen
genitive		tunnuslauseen	tunnuslauseiden tunnuslauseitten
partitive		tunnuslausetta	tunnuslauseita
inessive		tunnuslauseessa	tunnuslauseissa
elative		tunnuslauseesta	tunnuslauseista
illative		tunnuslauseeseen	tunnuslauseisiin tunnuslauseihin
adessive		tunnuslauseella	tunnuslauseilla
ablative		tunnuslauseelta	tunnuslauseilta
allative		tunnuslauseelle	tunnuslauseille
essive		tunnuslauseena	tunnuslauseina
translative		tunnuslauseeksi	tunnuslauseiksi
abessive		tunnuslauseetta	tunnuslauseitta
instructive		—	tunnuslausein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnuslause (Kotus type 48/hame, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnuslauseeni tunnuslauseeni accusative nom. tunnuslauseeni tunnuslauseeni gen. tunnuslauseeni genitive tunnuslauseeni tunnuslauseideni tunnuslauseitteni partitive tunnuslausettani tunnuslauseitani inessive tunnuslauseessani tunnuslauseissani elative tunnuslauseestani tunnuslauseistani illative tunnuslauseeseeni tunnuslauseisiini tunnuslauseihini adessive tunnuslauseellani tunnuslauseillani ablative tunnuslauseeltani tunnuslauseiltani allative tunnuslauseelleni tunnuslauseilleni essive tunnuslauseenani tunnuslauseinani translative tunnuslauseekseni tunnuslauseikseni abessive tunnuslauseettani tunnuslauseittani instructive — — comitative — tunnuslauseineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnuslauseesi tunnuslauseesi accusative nom. tunnuslauseesi tunnuslauseesi gen. tunnuslauseesi genitive tunnuslauseesi tunnuslauseidesi tunnuslauseittesi partitive tunnuslausettasi tunnuslauseitasi inessive tunnuslauseessasi tunnuslauseissasi elative tunnuslauseestasi tunnuslauseistasi illative tunnuslauseeseesi tunnuslauseisiisi tunnuslauseihisi adessive tunnuslauseellasi tunnuslauseillasi ablative tunnuslauseeltasi tunnuslauseiltasi allative tunnuslauseellesi tunnuslauseillesi essive tunnuslauseenasi tunnuslauseinasi translative tunnuslauseeksesi tunnuslauseiksesi abessive tunnuslauseettasi tunnuslauseittasi instructive — — comitative — tunnuslauseinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnuslauseemme tunnuslauseemme accusative nom. tunnuslauseemme tunnuslauseemme gen. tunnuslauseemme genitive tunnuslauseemme tunnuslauseidemme tunnuslauseittemme partitive tunnuslausettamme tunnuslauseitamme inessive tunnuslauseessamme tunnuslauseissamme elative tunnuslauseestamme tunnuslauseistamme illative tunnuslauseeseemme tunnuslauseisiimme tunnuslauseihimme adessive tunnuslauseellamme tunnuslauseillamme ablative tunnuslauseeltamme tunnuslauseiltamme allative tunnuslauseellemme tunnuslauseillemme essive tunnuslauseenamme tunnuslauseinamme translative tunnuslauseeksemme tunnuslauseiksemme abessive tunnuslauseettamme tunnuslauseittamme instructive — — comitative — tunnuslauseinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnuslauseenne tunnuslauseenne accusative nom. tunnuslauseenne tunnuslauseenne gen. tunnuslauseenne genitive tunnuslauseenne tunnuslauseidenne tunnuslauseittenne partitive tunnuslausettanne tunnuslauseitanne inessive tunnuslauseessanne tunnuslauseissanne elative tunnuslauseestanne tunnuslauseistanne illative tunnuslauseeseenne tunnuslauseisiinne tunnuslauseihinne adessive tunnuslauseellanne tunnuslauseillanne ablative tunnuslauseeltanne tunnuslauseiltanne allative tunnuslauseellenne tunnuslauseillenne essive tunnuslauseenanne tunnuslauseinanne translative tunnuslauseeksenne tunnuslauseiksenne abessive tunnuslauseettanne tunnuslauseittanne instructive — — comitative — tunnuslauseinenne third-person possessor singular plural nominative tunnuslauseensa tunnuslauseensa accusative nom. tunnuslauseensa tunnuslauseensa gen. tunnuslauseensa genitive tunnuslauseensa tunnuslauseidensa tunnuslauseittensa partitive tunnuslausettaan tunnuslausettansa tunnuslauseitaan tunnuslauseitansa inessive tunnuslauseessaan tunnuslauseessansa tunnuslauseissaan tunnuslauseissansa elative tunnuslauseestaan tunnuslauseestansa tunnuslauseistaan tunnuslauseistansa illative tunnuslauseeseensa tunnuslauseisiinsa tunnuslauseihinsa adessive tunnuslauseellaan tunnuslauseellansa tunnuslauseillaan tunnuslauseillansa ablative tunnuslauseeltaan tunnuslauseeltansa tunnuslauseiltaan tunnuslauseiltansa allative tunnuslauseelleen tunnuslauseellensa tunnuslauseilleen tunnuslauseillensa essive tunnuslauseenaan tunnuslauseenansa tunnuslauseinaan tunnuslauseinansa translative tunnuslauseekseen tunnuslauseeksensa tunnuslauseikseen tunnuslauseiksensa abessive tunnuslauseettaan tunnuslauseettansa tunnuslauseittaan tunnuslauseittansa instructive — — comitative — tunnuslauseineen tunnuslauseinensa

Further reading

• “tunnuslause”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03