Contents

FinnishEdit

NounEdit

tutkinto

  1. An examination (formal test).
  2. A degree (award bestowed by a university or college as an indication of academic achievement).

DeclensionEdit

Inflection of tutkinto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative tutkinto tutkinnot
genitive tutkinnon tutkintojen
partitive tutkintoa tutkintoja
illative tutkintoon tutkintoihin
singular plural
nominative tutkinto tutkinnot
accusative nom. tutkinto tutkinnot
gen. tutkinnon
genitive tutkinnon tutkintojen
partitive tutkintoa tutkintoja
inessive tutkinnossa tutkinnoissa
elative tutkinnosta tutkinnoista
illative tutkintoon tutkintoihin
adessive tutkinnolla tutkinnoilla
ablative tutkinnolta tutkinnoilta
allative tutkinnolle tutkinnoille
essive tutkintona tutkintoina
translative tutkinnoksi tutkinnoiksi
instructive tutkinnoin
abessive tutkinnotta tutkinnoitta
comitative tutkintoineen

CompoundsEdit