tutkittu

Finnish

Participle

tutkittu

1. past passive participle of tutkia

Declension

Inflection of tutkittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		tutkittu	tutkitut
genitive		tutkitun	tutkittujen
partitive		tutkittua	tutkittuja
illative		tutkittuun	tutkittuihin
		singular	plural
nominative		tutkittu	tutkitut
accusative	nom.	tutkittu	tutkitut
	gen.	tutkitun
genitive		tutkitun	tutkittujen
partitive		tutkittua	tutkittuja
inessive		tutkitussa	tutkituissa
elative		tutkitusta	tutkituista
illative		tutkittuun	tutkittuihin
adessive		tutkitulla	tutkituilla
ablative		tutkitulta	tutkituilta
allative		tutkitulle	tutkituille
essive		tutkittuna	tutkittuina
translative		tutkituksi	tutkituiksi
abessive		tutkitutta	tutkituitta
instructive		—	tutkituin
comitative		—	tutkittuine

Possessive forms of tutkittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tutkittuni tutkittuni accusative nom. tutkittuni tutkittuni gen. tutkittuni genitive tutkittuni tutkittujeni partitive tutkittuani tutkittujani inessive tutkitussani tutkituissani elative tutkitustani tutkituistani illative tutkittuuni tutkittuihini adessive tutkitullani tutkituillani ablative tutkitultani tutkituiltani allative tutkitulleni tutkituilleni essive tutkittunani tutkittuinani translative tutkitukseni tutkituikseni abessive tutkituttani tutkituittani instructive — — comitative — tutkittuineni second-person singular possessor singular plural nominative tutkittusi tutkittusi accusative nom. tutkittusi tutkittusi gen. tutkittusi genitive tutkittusi tutkittujesi partitive tutkittuasi tutkittujasi inessive tutkitussasi tutkituissasi elative tutkitustasi tutkituistasi illative tutkittuusi tutkittuihisi adessive tutkitullasi tutkituillasi ablative tutkitultasi tutkituiltasi allative tutkitullesi tutkituillesi essive tutkittunasi tutkittuinasi translative tutkituksesi tutkituiksesi abessive tutkituttasi tutkituittasi instructive — — comitative — tutkittuinesi first-person plural possessor singular plural nominative tutkittumme tutkittumme accusative nom. tutkittumme tutkittumme gen. tutkittumme genitive tutkittumme tutkittujemme partitive tutkittuamme tutkittujamme inessive tutkitussamme tutkituissamme elative tutkitustamme tutkituistamme illative tutkittuumme tutkittuihimme adessive tutkitullamme tutkituillamme ablative tutkitultamme tutkituiltamme allative tutkitullemme tutkituillemme essive tutkittunamme tutkittuinamme translative tutkituksemme tutkituiksemme abessive tutkituttamme tutkituittamme instructive — — comitative — tutkittuinemme second-person plural possessor singular plural nominative tutkittunne tutkittunne accusative nom. tutkittunne tutkittunne gen. tutkittunne genitive tutkittunne tutkittujenne partitive tutkittuanne tutkittujanne inessive tutkitussanne tutkituissanne elative tutkitustanne tutkituistanne illative tutkittuunne tutkittuihinne adessive tutkitullanne tutkituillanne ablative tutkitultanne tutkituiltanne allative tutkitullenne tutkituillenne essive tutkittunanne tutkittuinanne translative tutkituksenne tutkituiksenne abessive tutkituttanne tutkituittanne instructive — — comitative — tutkittuinenne third-person possessor singular plural nominative tutkittunsa tutkittunsa accusative nom. tutkittunsa tutkittunsa gen. tutkittunsa genitive tutkittunsa tutkittujensa partitive tutkittuaan tutkittuansa tutkittujaan tutkittujansa inessive tutkitussaan tutkitussansa tutkituissaan tutkituissansa elative tutkitustaan tutkitustansa tutkituistaan tutkituistansa illative tutkittuunsa tutkittuihinsa adessive tutkitullaan tutkitullansa tutkituillaan tutkituillansa ablative tutkitultaan tutkitultansa tutkituiltaan tutkituiltansa allative tutkitulleen tutkitullensa tutkituilleen tutkituillensa essive tutkittunaan tutkittunansa tutkittuinaan tutkittuinansa translative tutkitukseen tutkituksensa tutkituikseen tutkituiksensa abessive tutkituttaan tutkituttansa tutkituittaan tutkituittansa instructive — — comitative — tutkittuineen tutkittuinensa