urautua

Finnish

Etymology

ura +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈurɑu̯tuɑˣ/, [ˈurɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): u‧rau‧tu‧a

Verb

urautua

1. (intransitive, of road) to become rutted

Conjugation

Inflection of urautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		uraudun	en uraudu	1st sing.	olen urautunut	en ole urautunut
2nd sing.		uraudut	et uraudu	2nd sing.	olet urautunut	et ole urautunut
3rd sing.		urautuu	ei uraudu	3rd sing.	on urautunut	ei ole urautunut
1st plur.		uraudumme	emme uraudu	1st plur.	olemme urautuneet	emme ole urautuneet
2nd plur.		uraudutte	ette uraudu	2nd plur.	olette urautuneet	ette ole urautuneet
3rd plur.		urautuvat	eivät uraudu	3rd plur.	ovat urautuneet	eivät ole urautuneet
passive		uraudutaan	ei urauduta	passive	on urauduttu	ei ole urauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urauduin	en urautunut	1st sing.	olin urautunut	en ollut urautunut
2nd sing.		urauduit	et urautunut	2nd sing.	olit urautunut	et ollut urautunut
3rd sing.		urautui	ei urautunut	3rd sing.	oli urautunut	ei ollut urautunut
1st plur.		urauduimme	emme urautuneet	1st plur.	olimme urautuneet	emme olleet urautuneet
2nd plur.		urauduitte	ette urautuneet	2nd plur.	olitte urautuneet	ette olleet urautuneet
3rd plur.		urautuivat	eivät urautuneet	3rd plur.	olivat urautuneet	eivät olleet urautuneet
passive		urauduttiin	ei urauduttu	passive	oli urauduttu	ei ollut urauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urautuisin	en urautuisi	1st sing.	olisin urautunut	en olisi urautunut
2nd sing.		urautuisit	et urautuisi	2nd sing.	olisit urautunut	et olisi urautunut
3rd sing.		urautuisi	ei urautuisi	3rd sing.	olisi urautunut	ei olisi urautunut
1st plur.		urautuisimme	emme urautuisi	1st plur.	olisimme urautuneet	emme olisi urautuneet
2nd plur.		urautuisitte	ette urautuisi	2nd plur.	olisitte urautuneet	ette olisi urautuneet
3rd plur.		urautuisivat	eivät urautuisi	3rd plur.	olisivat urautuneet	eivät olisi urautuneet
passive		urauduttaisiin	ei urauduttaisi	passive	olisi urauduttu	ei olisi urauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		uraudu	älä uraudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		urautukoon	älköön urautuko	3rd sing.	olkoon urautunut	älköön olko urautunut
1st plur.		urautukaamme	älkäämme urautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		urautukaa	älkää urautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		urautukoot	älkööt urautuko	3rd plur.	olkoot urautuneet	älkööt olko urautuneet
passive		urauduttakoon	älköön urauduttako	passive	olkoon urauduttu	älköön olko urauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urautunen	en urautune	1st sing.	lienen urautunut	en liene urautunut
2nd sing.		urautunet	et urautune	2nd sing.	lienet urautunut	et liene urautunut
3rd sing.		urautunee	ei urautune	3rd sing.	lienee urautunut	ei liene urautunut
1st plur.		urautunemme	emme urautune	1st plur.	lienemme urautuneet	emme liene urautuneet
2nd plur.		urautunette	ette urautune	2nd plur.	lienette urautuneet	ette liene urautuneet
3rd plur.		urautunevat	eivät urautune	3rd plur.	lienevät urautuneet	eivät liene urautuneet
passive		urauduttaneen	ei urauduttane	passive	lienee urauduttu	ei liene urauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		urautua		present	urautuva	urauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urautuakseni urautuaksemme 2nd urautuaksesi urautuaksenne 3rd urautuakseen urautuaksensa		past	urautunut	urauduttu
2nd	inessive2	urautuessa	urauduttaessa	agent3	urautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st urautuessani urautuessamme 2nd urautuessasi urautuessanne 3rd urautuessaan urautuessansa		negative	urautumaton
	instructive	urautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	urautumassa	—
	elative	urautumasta	—
	illative	urautumaan	—
	adessive	urautumalla	—
	abessive	urautumatta	—
	instructive	urautuman	urauduttaman
4th4	verbal noun	urautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urautumaisillani urautumaisillamme 2nd urautumaisillasi urautumaisillanne 3rd urautumaisillaan urautumaisillansa

Further reading

• “urautua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04