FinnishEdit

NounEdit

välit pl

  1. Nominative plural form of väli.
  2. relations, terms
  3. olla (hyvissä)/huonoissa väleissä: to be on good/bad terms
  4. selvittää/selvitellä välejään = to settle one's differences

DeclensionEdit

Inflection of välit (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative välit
genitive välien
partitive välejä
illative väleihin
singular plural
nominative välit
accusative nom. välit
gen.
genitive välien
partitive välejä
inessive väleissä
elative väleistä
illative väleihin
adessive väleillä
ablative väleiltä
allative väleille
essive väleinä
translative väleiksi
instructive välein
abessive väleittä
comitative väleineen
Possessive forms of välit (type risti)
possessor singular plural
1st person välini välimme
2nd person välisi välinne
3rd person välinsä