vaitiolo
Finnish
editEtymology
editvaiti + olo, from olla vaiti
Pronunciation
editNoun
editvaitiolo
- silence (the action of refraining from speaking)
Declension
editInflection of vaitiolo (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | vaitiolo | vaitiolot | |
genitive | vaitiolon | vaitiolojen | |
partitive | vaitioloa | vaitioloja | |
illative | vaitioloon | vaitioloihin | |
singular | plural | ||
nominative | vaitiolo | vaitiolot | |
accusative | nom. | vaitiolo | vaitiolot |
gen. | vaitiolon | ||
genitive | vaitiolon | vaitiolojen | |
partitive | vaitioloa | vaitioloja | |
inessive | vaitiolossa | vaitioloissa | |
elative | vaitiolosta | vaitioloista | |
illative | vaitioloon | vaitioloihin | |
adessive | vaitiololla | vaitioloilla | |
ablative | vaitiololta | vaitioloilta | |
allative | vaitiololle | vaitioloille | |
essive | vaitiolona | vaitioloina | |
translative | vaitioloksi | vaitioloiksi | |
abessive | vaitiolotta | vaitioloitta | |
instructive | — | vaitioloin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Further reading
edit- “vaitiolo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04