vakaumus

FinnishEdit

EtymologyEdit

vakautua +‎ -mus

NounEdit

vakaumus

  1. a conviction, belief (a firmly held belief)
    • uskonnollinen ~ a religious belief

DeclensionEdit

Inflection of vakaumus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vakaumus vakaumukset
genitive vakaumuksen vakaumusten
vakaumuksien
partitive vakaumusta vakaumuksia
illative vakaumukseen vakaumuksiin
singular plural
nominative vakaumus vakaumukset
accusative nom. vakaumus vakaumukset
gen. vakaumuksen
genitive vakaumuksen vakaumusten
vakaumuksien
partitive vakaumusta vakaumuksia
inessive vakaumuksessa vakaumuksissa
elative vakaumuksesta vakaumuksista
illative vakaumukseen vakaumuksiin
adessive vakaumuksella vakaumuksilla
ablative vakaumukselta vakaumuksilta
allative vakaumukselle vakaumuksille
essive vakaumuksena vakaumuksina
translative vakaumukseksi vakaumuksiksi
instructive vakaumuksin
abessive vakaumuksetta vakaumuksitta
comitative vakaumuksineen
Possessive forms of vakaumus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person vakaumukseni vakaumuksemme
2nd person vakaumuksesi vakaumuksenne
3rd person vakaumuksensa

Derived termsEdit