velkaantua

Finnish

Etymology

velka +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋelkɑːntuɑˣ/, [ˈʋe̞lkɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): vel‧kaan‧tu‧a

Verb

velkaantua

1. (intransitive) to run into debt, get into debt

Conjugation

Inflection of velkaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		velkaannun	en velkaannu	1st sing.	olen velkaantunut	en ole velkaantunut
2nd sing.		velkaannut	et velkaannu	2nd sing.	olet velkaantunut	et ole velkaantunut
3rd sing.		velkaantuu	ei velkaannu	3rd sing.	on velkaantunut	ei ole velkaantunut
1st plur.		velkaannumme	emme velkaannu	1st plur.	olemme velkaantuneet	emme ole velkaantuneet
2nd plur.		velkaannutte	ette velkaannu	2nd plur.	olette velkaantuneet	ette ole velkaantuneet
3rd plur.		velkaantuvat	eivät velkaannu	3rd plur.	ovat velkaantuneet	eivät ole velkaantuneet
passive		velkaannutaan	ei velkaannuta	passive	on velkaannuttu	ei ole velkaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		velkaannuin	en velkaantunut	1st sing.	olin velkaantunut	en ollut velkaantunut
2nd sing.		velkaannuit	et velkaantunut	2nd sing.	olit velkaantunut	et ollut velkaantunut
3rd sing.		velkaantui	ei velkaantunut	3rd sing.	oli velkaantunut	ei ollut velkaantunut
1st plur.		velkaannuimme	emme velkaantuneet	1st plur.	olimme velkaantuneet	emme olleet velkaantuneet
2nd plur.		velkaannuitte	ette velkaantuneet	2nd plur.	olitte velkaantuneet	ette olleet velkaantuneet
3rd plur.		velkaantuivat	eivät velkaantuneet	3rd plur.	olivat velkaantuneet	eivät olleet velkaantuneet
passive		velkaannuttiin	ei velkaannuttu	passive	oli velkaannuttu	ei ollut velkaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		velkaantuisin	en velkaantuisi	1st sing.	olisin velkaantunut	en olisi velkaantunut
2nd sing.		velkaantuisit	et velkaantuisi	2nd sing.	olisit velkaantunut	et olisi velkaantunut
3rd sing.		velkaantuisi	ei velkaantuisi	3rd sing.	olisi velkaantunut	ei olisi velkaantunut
1st plur.		velkaantuisimme	emme velkaantuisi	1st plur.	olisimme velkaantuneet	emme olisi velkaantuneet
2nd plur.		velkaantuisitte	ette velkaantuisi	2nd plur.	olisitte velkaantuneet	ette olisi velkaantuneet
3rd plur.		velkaantuisivat	eivät velkaantuisi	3rd plur.	olisivat velkaantuneet	eivät olisi velkaantuneet
passive		velkaannuttaisiin	ei velkaannuttaisi	passive	olisi velkaannuttu	ei olisi velkaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		velkaannu	älä velkaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		velkaantukoon	älköön velkaantuko	3rd sing.	olkoon velkaantunut	älköön olko velkaantunut
1st plur.		velkaantukaamme	älkäämme velkaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		velkaantukaa	älkää velkaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		velkaantukoot	älkööt velkaantuko	3rd plur.	olkoot velkaantuneet	älkööt olko velkaantuneet
passive		velkaannuttakoon	älköön velkaannuttako	passive	olkoon velkaannuttu	älköön olko velkaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		velkaantunen	en velkaantune	1st sing.	lienen velkaantunut	en liene velkaantunut
2nd sing.		velkaantunet	et velkaantune	2nd sing.	lienet velkaantunut	et liene velkaantunut
3rd sing.		velkaantunee	ei velkaantune	3rd sing.	lienee velkaantunut	ei liene velkaantunut
1st plur.		velkaantunemme	emme velkaantune	1st plur.	lienemme velkaantuneet	emme liene velkaantuneet
2nd plur.		velkaantunette	ette velkaantune	2nd plur.	lienette velkaantuneet	ette liene velkaantuneet
3rd plur.		velkaantunevat	eivät velkaantune	3rd plur.	lienevät velkaantuneet	eivät liene velkaantuneet
passive		velkaannuttaneen	ei velkaannuttane	passive	lienee velkaannuttu	ei liene velkaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		velkaantua		present	velkaantuva	velkaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st velkaantuakseni velkaantuaksemme 2nd velkaantuaksesi velkaantuaksenne 3rd velkaantuakseen velkaantuaksensa		past	velkaantunut	velkaannuttu
2nd	inessive2	velkaantuessa	velkaannuttaessa	agent3	velkaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st velkaantuessani velkaantuessamme 2nd velkaantuessasi velkaantuessanne 3rd velkaantuessaan velkaantuessansa		negative	velkaantumaton
	instructive	velkaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	velkaantumassa	—
	elative	velkaantumasta	—
	illative	velkaantumaan	—
	adessive	velkaantumalla	—
	abessive	velkaantumatta	—
	instructive	velkaantuman	velkaannuttaman
4th4	verbal noun	velkaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st velkaantumaisillani velkaantumaisillamme 2nd velkaantumaisillasi velkaantumaisillanne 3rd velkaantumaisillaan velkaantumaisillansa

Derived terms

• velkaannuttaa
• velkaantuminen

 

compounds

• ylivelkaantua

 

Further reading

• “velkaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04