vihoviimeinen

Finnish

Etymology

viho- +‎ viimeinen; see vihoviimein

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋihoˌʋiːmei̯nen/, [ˈʋiɦo̞ˌʋiːme̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -iːmeinen
• Syllabification^(key): vi‧ho‧vii‧mei‧nen

Adjective

vihoviimeinen (comparative vihoviimeisempi, superlative vihoviimeisin)

1. very last

Declension

Inflection of vihoviimeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vihoviimeinen	vihoviimeiset
genitive		vihoviimeisen	vihoviimeisten vihoviimeisien
partitive		vihoviimeistä	vihoviimeisiä
illative		vihoviimeiseen	vihoviimeisiin
		singular	plural
nominative		vihoviimeinen	vihoviimeiset
accusative	nom.	vihoviimeinen	vihoviimeiset
	gen.	vihoviimeisen
genitive		vihoviimeisen	vihoviimeisten vihoviimeisien
partitive		vihoviimeistä	vihoviimeisiä
inessive		vihoviimeisessä	vihoviimeisissä
elative		vihoviimeisestä	vihoviimeisistä
illative		vihoviimeiseen	vihoviimeisiin
adessive		vihoviimeisellä	vihoviimeisillä
ablative		vihoviimeiseltä	vihoviimeisiltä
allative		vihoviimeiselle	vihoviimeisille
essive		vihoviimeisenä	vihoviimeisinä
translative		vihoviimeiseksi	vihoviimeisiksi
abessive		vihoviimeisettä	vihoviimeisittä
instructive		—	vihoviimeisin
comitative		—	vihoviimeisine

Possessive forms of vihoviimeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vihoviimeiseni vihoviimeiseni accusative nom. vihoviimeiseni vihoviimeiseni gen. vihoviimeiseni genitive vihoviimeiseni vihoviimeisteni vihoviimeisieni partitive vihoviimeistäni vihoviimeisiäni inessive vihoviimeisessäni vihoviimeisissäni elative vihoviimeisestäni vihoviimeisistäni illative vihoviimeiseeni vihoviimeisiini adessive vihoviimeiselläni vihoviimeisilläni ablative vihoviimeiseltäni vihoviimeisiltäni allative vihoviimeiselleni vihoviimeisilleni essive vihoviimeisenäni vihoviimeisinäni translative vihoviimeisekseni vihoviimeisikseni abessive vihoviimeisettäni vihoviimeisittäni instructive — — comitative — vihoviimeisineni second-person singular possessor singular plural nominative vihoviimeisesi vihoviimeisesi accusative nom. vihoviimeisesi vihoviimeisesi gen. vihoviimeisesi genitive vihoviimeisesi vihoviimeistesi vihoviimeisiesi partitive vihoviimeistäsi vihoviimeisiäsi inessive vihoviimeisessäsi vihoviimeisissäsi elative vihoviimeisestäsi vihoviimeisistäsi illative vihoviimeiseesi vihoviimeisiisi adessive vihoviimeiselläsi vihoviimeisilläsi ablative vihoviimeiseltäsi vihoviimeisiltäsi allative vihoviimeisellesi vihoviimeisillesi essive vihoviimeisenäsi vihoviimeisinäsi translative vihoviimeiseksesi vihoviimeisiksesi abessive vihoviimeisettäsi vihoviimeisittäsi instructive — — comitative — vihoviimeisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vihoviimeisemme vihoviimeisemme accusative nom. vihoviimeisemme vihoviimeisemme gen. vihoviimeisemme genitive vihoviimeisemme vihoviimeistemme vihoviimeisiemme partitive vihoviimeistämme vihoviimeisiämme inessive vihoviimeisessämme vihoviimeisissämme elative vihoviimeisestämme vihoviimeisistämme illative vihoviimeiseemme vihoviimeisiimme adessive vihoviimeisellämme vihoviimeisillämme ablative vihoviimeiseltämme vihoviimeisiltämme allative vihoviimeisellemme vihoviimeisillemme essive vihoviimeisenämme vihoviimeisinämme translative vihoviimeiseksemme vihoviimeisiksemme abessive vihoviimeisettämme vihoviimeisittämme instructive — — comitative — vihoviimeisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vihoviimeisenne vihoviimeisenne accusative nom. vihoviimeisenne vihoviimeisenne gen. vihoviimeisenne genitive vihoviimeisenne vihoviimeistenne vihoviimeisienne partitive vihoviimeistänne vihoviimeisiänne inessive vihoviimeisessänne vihoviimeisissänne elative vihoviimeisestänne vihoviimeisistänne illative vihoviimeiseenne vihoviimeisiinne adessive vihoviimeisellänne vihoviimeisillänne ablative vihoviimeiseltänne vihoviimeisiltänne allative vihoviimeisellenne vihoviimeisillenne essive vihoviimeisenänne vihoviimeisinänne translative vihoviimeiseksenne vihoviimeisiksenne abessive vihoviimeisettänne vihoviimeisittänne instructive — — comitative — vihoviimeisinenne third-person possessor singular plural nominative vihoviimeisensä vihoviimeisensä accusative nom. vihoviimeisensä vihoviimeisensä gen. vihoviimeisensä genitive vihoviimeisensä vihoviimeistensä vihoviimeisiensä partitive vihoviimeistään vihoviimeistänsä vihoviimeisiään vihoviimeisiänsä inessive vihoviimeisessään vihoviimeisessänsä vihoviimeisissään vihoviimeisissänsä elative vihoviimeisestään vihoviimeisestänsä vihoviimeisistään vihoviimeisistänsä illative vihoviimeiseensä vihoviimeisiinsä adessive vihoviimeisellään vihoviimeisellänsä vihoviimeisillään vihoviimeisillänsä ablative vihoviimeiseltään vihoviimeiseltänsä vihoviimeisiltään vihoviimeisiltänsä allative vihoviimeiselleen vihoviimeisellensä vihoviimeisilleen vihoviimeisillensä essive vihoviimeisenään vihoviimeisenänsä vihoviimeisinään vihoviimeisinänsä translative vihoviimeisekseen vihoviimeiseksensä vihoviimeisikseen vihoviimeisiksensä abessive vihoviimeisettään vihoviimeisettänsä vihoviimeisittään vihoviimeisittänsä instructive — — comitative — vihoviimeisineen vihoviimeisinensä

Further reading

• “vihoviimeinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04