third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
vuorokohdistuksensa
|
vuorokohdistuksensa
|
accusative
|
nom.
|
vuorokohdistuksensa
|
vuorokohdistuksensa
|
gen.
|
vuorokohdistuksensa
|
genitive
|
vuorokohdistuksensa
|
vuorokohdistustensa vuorokohdistuksiensa
|
partitive
|
vuorokohdistustaan vuorokohdistustansa
|
vuorokohdistuksiaan vuorokohdistuksiansa
|
inessive
|
vuorokohdistuksessaan vuorokohdistuksessansa
|
vuorokohdistuksissaan vuorokohdistuksissansa
|
elative
|
vuorokohdistuksestaan vuorokohdistuksestansa
|
vuorokohdistuksistaan vuorokohdistuksistansa
|
illative
|
vuorokohdistukseensa
|
vuorokohdistuksiinsa
|
adessive
|
vuorokohdistuksellaan vuorokohdistuksellansa
|
vuorokohdistuksillaan vuorokohdistuksillansa
|
ablative
|
vuorokohdistukseltaan vuorokohdistukseltansa
|
vuorokohdistuksiltaan vuorokohdistuksiltansa
|
allative
|
vuorokohdistukselleen vuorokohdistuksellensa
|
vuorokohdistuksilleen vuorokohdistuksillensa
|
essive
|
vuorokohdistuksenaan vuorokohdistuksenansa
|
vuorokohdistuksinaan vuorokohdistuksinansa
|
translative
|
vuorokohdistuksekseen vuorokohdistukseksensa
|
vuorokohdistuksikseen vuorokohdistuksiksensa
|
abessive
|
vuorokohdistuksettaan vuorokohdistuksettansa
|
vuorokohdistuksittaan vuorokohdistuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
vuorokohdistuksineen vuorokohdistuksinensa
|