vuorotus

Finnish

Etymology

vuorottaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯rotus/, [ˈʋuo̞̯ro̞t̪us̠]
• Rhymes: -uorotus
• Syllabification^(key): vuo‧ro‧tus

Noun

vuorotus

1. scheduling
2. acting as a substitute, standing in (for someone)

Declension

Inflection of vuorotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		vuorotus	vuorotukset
genitive		vuorotuksen	vuorotusten vuorotuksien
partitive		vuorotusta	vuorotuksia
illative		vuorotukseen	vuorotuksiin
		singular	plural
nominative		vuorotus	vuorotukset
accusative	nom.	vuorotus	vuorotukset
	gen.	vuorotuksen
genitive		vuorotuksen	vuorotusten vuorotuksien
partitive		vuorotusta	vuorotuksia
inessive		vuorotuksessa	vuorotuksissa
elative		vuorotuksesta	vuorotuksista
illative		vuorotukseen	vuorotuksiin
adessive		vuorotuksella	vuorotuksilla
ablative		vuorotukselta	vuorotuksilta
allative		vuorotukselle	vuorotuksille
essive		vuorotuksena	vuorotuksina
translative		vuorotukseksi	vuorotuksiksi
abessive		vuorotuksetta	vuorotuksitta
instructive		—	vuorotuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuorotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuorotukseni vuorotukseni accusative nom. vuorotukseni vuorotukseni gen. vuorotukseni genitive vuorotukseni vuorotusteni vuorotuksieni partitive vuorotustani vuorotuksiani inessive vuorotuksessani vuorotuksissani elative vuorotuksestani vuorotuksistani illative vuorotukseeni vuorotuksiini adessive vuorotuksellani vuorotuksillani ablative vuorotukseltani vuorotuksiltani allative vuorotukselleni vuorotuksilleni essive vuorotuksenani vuorotuksinani translative vuorotuksekseni vuorotuksikseni abessive vuorotuksettani vuorotuksittani instructive — — comitative — vuorotuksineni second-person singular possessor singular plural nominative vuorotuksesi vuorotuksesi accusative nom. vuorotuksesi vuorotuksesi gen. vuorotuksesi genitive vuorotuksesi vuorotustesi vuorotuksiesi partitive vuorotustasi vuorotuksiasi inessive vuorotuksessasi vuorotuksissasi elative vuorotuksestasi vuorotuksistasi illative vuorotukseesi vuorotuksiisi adessive vuorotuksellasi vuorotuksillasi ablative vuorotukseltasi vuorotuksiltasi allative vuorotuksellesi vuorotuksillesi essive vuorotuksenasi vuorotuksinasi translative vuorotukseksesi vuorotuksiksesi abessive vuorotuksettasi vuorotuksittasi instructive — — comitative — vuorotuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuorotuksemme vuorotuksemme accusative nom. vuorotuksemme vuorotuksemme gen. vuorotuksemme genitive vuorotuksemme vuorotustemme vuorotuksiemme partitive vuorotustamme vuorotuksiamme inessive vuorotuksessamme vuorotuksissamme elative vuorotuksestamme vuorotuksistamme illative vuorotukseemme vuorotuksiimme adessive vuorotuksellamme vuorotuksillamme ablative vuorotukseltamme vuorotuksiltamme allative vuorotuksellemme vuorotuksillemme essive vuorotuksenamme vuorotuksinamme translative vuorotukseksemme vuorotuksiksemme abessive vuorotuksettamme vuorotuksittamme instructive — — comitative — vuorotuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuorotuksenne vuorotuksenne accusative nom. vuorotuksenne vuorotuksenne gen. vuorotuksenne genitive vuorotuksenne vuorotustenne vuorotuksienne partitive vuorotustanne vuorotuksianne inessive vuorotuksessanne vuorotuksissanne elative vuorotuksestanne vuorotuksistanne illative vuorotukseenne vuorotuksiinne adessive vuorotuksellanne vuorotuksillanne ablative vuorotukseltanne vuorotuksiltanne allative vuorotuksellenne vuorotuksillenne essive vuorotuksenanne vuorotuksinanne translative vuorotukseksenne vuorotuksiksenne abessive vuorotuksettanne vuorotuksittanne instructive — — comitative — vuorotuksinenne third-person possessor singular plural nominative vuorotuksensa vuorotuksensa accusative nom. vuorotuksensa vuorotuksensa gen. vuorotuksensa genitive vuorotuksensa vuorotustensa vuorotuksiensa partitive vuorotustaan vuorotustansa vuorotuksiaan vuorotuksiansa inessive vuorotuksessaan vuorotuksessansa vuorotuksissaan vuorotuksissansa elative vuorotuksestaan vuorotuksestansa vuorotuksistaan vuorotuksistansa illative vuorotukseensa vuorotuksiinsa adessive vuorotuksellaan vuorotuksellansa vuorotuksillaan vuorotuksillansa ablative vuorotukseltaan vuorotukseltansa vuorotuksiltaan vuorotuksiltansa allative vuorotukselleen vuorotuksellensa vuorotuksilleen vuorotuksillensa essive vuorotuksenaan vuorotuksenansa vuorotuksinaan vuorotuksinansa translative vuorotuksekseen vuorotukseksensa vuorotuksikseen vuorotuksiksensa abessive vuorotuksettaan vuorotuksettansa vuorotuksittaan vuorotuksittansa instructive — — comitative — vuorotuksineen vuorotuksinensa

Derived terms

compounds

• kasvinvuorotus

 

Further reading

• “vuorotus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04