third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
yhdensuuntaistuksensa
|
yhdensuuntaistuksensa
|
accusative
|
nom.
|
yhdensuuntaistuksensa
|
yhdensuuntaistuksensa
|
gen.
|
yhdensuuntaistuksensa
|
genitive
|
yhdensuuntaistuksensa
|
yhdensuuntaistustensa yhdensuuntaistuksiensa
|
partitive
|
yhdensuuntaistustaan yhdensuuntaistustansa
|
yhdensuuntaistuksiaan yhdensuuntaistuksiansa
|
inessive
|
yhdensuuntaistuksessaan yhdensuuntaistuksessansa
|
yhdensuuntaistuksissaan yhdensuuntaistuksissansa
|
elative
|
yhdensuuntaistuksestaan yhdensuuntaistuksestansa
|
yhdensuuntaistuksistaan yhdensuuntaistuksistansa
|
illative
|
yhdensuuntaistukseensa
|
yhdensuuntaistuksiinsa
|
adessive
|
yhdensuuntaistuksellaan yhdensuuntaistuksellansa
|
yhdensuuntaistuksillaan yhdensuuntaistuksillansa
|
ablative
|
yhdensuuntaistukseltaan yhdensuuntaistukseltansa
|
yhdensuuntaistuksiltaan yhdensuuntaistuksiltansa
|
allative
|
yhdensuuntaistukselleen yhdensuuntaistuksellensa
|
yhdensuuntaistuksilleen yhdensuuntaistuksillensa
|
essive
|
yhdensuuntaistuksenaan yhdensuuntaistuksenansa
|
yhdensuuntaistuksinaan yhdensuuntaistuksinansa
|
translative
|
yhdensuuntaistuksekseen yhdensuuntaistukseksensa
|
yhdensuuntaistuksikseen yhdensuuntaistuksiksensa
|
abessive
|
yhdensuuntaistuksettaan yhdensuuntaistuksettansa
|
yhdensuuntaistuksittaan yhdensuuntaistuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
yhdensuuntaistuksineen yhdensuuntaistuksinensa
|