arassuttaa

Ingrian edit

Etymology edit

From arastua (“to become timid”) +‎ -ttaa.

Pronunciation edit

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑrɑsːutːɑː/, [ˈɑrɑs̠ˌs̠utːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈɑrɑsːutːɑː/, [ˈɑrɑʃˌʃutːɑː]
Rhymes: -utːɑː
Hyphenation: a‧ras‧sut‧taa

Verb edit

arassuttaa

(transitive) to make timid

Conjugation edit

Conjugation of arassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	arassutan	en arassuta	1st singular	oon arassuttant, oon arassuttanut	en oo arassuttant, en oo arassuttanut
2nd singular	arassutat	et arassuta	2nd singular	oot arassuttant, oot arassuttanut	et oo arassuttant, et oo arassuttanut
3rd singular	arassuttaa	ei arassuta	3rd singular	ono arassuttant, ono arassuttanut	ei oo arassuttant, ei oo arassuttanut
1st plural	arassutamma	emmä arassuta	1st plural	oomma arassuttaneet	emmä oo arassuttaneet
2nd plural	arassutatta	että arassuta	2nd plural	ootta arassuttaneet	että oo arassuttaneet
3rd plural	arassuttaat¹⁾, arassuttavat²⁾, arassutetaa	evät arassuta, ei arassuteta	3rd plural	ovat arassuttaneet	evät oo arassuttaneet, ei oo arassutettu
impersonal	arassutetaa	ei arassuteta	impersonal	ono arassutettu	ei oo arassutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	arassutin	en arassuttant, en arassuttanut	1st singular	olin arassuttant, olin arassuttanut	en olt arassuttant, en olt arassuttanut
2nd singular	arassutit	et arassuttant, et arassuttanut	2nd singular	olit arassuttant, olit arassuttanut	et olt arassuttant, et olt arassuttanut
3rd singular	arassutti	ei arassuttant, ei arassuttanut	3rd singular	oli arassuttant, oli arassuttanut	ei olt arassuttant, ei olt arassuttanut
1st plural	arassutimma	emmä arassuttaneet	1st plural	olimma arassuttaneet	emmä olleet arassuttaneet
2nd plural	arassutitta	että arassuttaneet	2nd plural	olitta arassuttaneet	että olleet arassuttaneet
3rd plural	arassuttiit¹⁾, arassuttivat²⁾, arassutettii	evät arassuttaneet, ei arassutettu	3rd plural	olivat arassuttaneet	evät olleet arassuttaneet, ei olt arassutettu
impersonal	arassutettii	ei arassutettu	impersonal	oli arassutettu	ei olt arassutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	arassuttaisin	en arassuttais	1st singular	olisin arassuttant, olisin arassuttanut	en olis arassuttant, en olis arassuttanut
2nd singular	arassuttaisit, arassuttaist¹⁾	et arassuttais	2nd singular	olisit arassuttant, olisit arassuttanut	et olis arassuttant, et olis arassuttanut
3rd singular	arassuttais	ei arassuttais	3rd singular	olis arassuttant, olis arassuttanut	ei olis arassuttant, ei olis arassuttanut
1st plural	arassuttaisimma	emmä arassuttais	1st plural	olisimma arassuttaneet	emmä olis arassuttaneet
2nd plural	arassuttaisitta	että arassuttais	2nd plural	olisitta arassuttaneet	että olis arassuttaneet
3rd plural	arassuttaisiit¹⁾, arassuttaisivat²⁾, arassutettais	evät arassuttais, ei arassutettais	3rd plural	olisivat arassuttaneet	evät olis arassuttaneet, ei olis arassutettu
impersonal	arassutettais	ei arassutettais	impersonal	olis arassutettu	ei olis arassutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	arassuta	elä arassuta	2nd singular	oo arassuttant, oo arassuttanut	elä oo arassuttant, elä oo arassuttanut
3rd singular	arassuttakoo	elköö arassuttako	3rd singular	olkoo arassuttant, olkoo arassuttanut	elköö olko arassuttant, elköö olko arassuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	arassuttakaa	elkää arassuttako	2nd plural	olkaa arassuttaneet	elkää olko arassuttaneet
3rd plural	arassuttakoot	elkööt arassuttako, elköö arassutettako	3rd plural	olkoot arassuttaneet	elkööt olko arassuttaneet, elköö olko arassutettu
impersonal	arassutettakkoo	elköö arassutettako	impersonal	olkoo arassutettu	elköö olko arassutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	arassuttanen	en arassuttane
2nd singular	arassuttanet	et arassuttane
3rd singular	arassuttanoo	ei arassuttane
1st plural	arassuttanemma	emmä arassuttane
2nd plural	arassuttanetta	että arassuttane
3rd plural	arassuttanoot	evät arassuttane, ei arassutettane
impersonal	arassutettannoo	ei arassutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		arassuttaa	present	arassuttava	arassutettava
2nd	inessive	arassuttajees	past	arassuttant, arassuttanut	arassutettu
2nd	instructive	arassuttaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (arassuttakaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	arassuttamaa
	inessive	arassuttamaas
	elative	arassuttamast
	abessive	arassuttamata
4th	nominative	arassuttamiin
	partitive	arassuttamista, arassuttamist

Derived terms edit

arassutella

References edit

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 17