fiasko

See also: fíaskó and Fiasko

Czech

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈfɪjasko]

Noun

fiasko n

1. fiasco (failure)

Declension

Declension of fiasko (velar neuter reducible)

	singular	plural
nominative	fiasko	fiaska
genitive	fiaska	fiasek
dative	fiasku	fiaskům
accusative	fiasko	fiaska
vocative	fiasko	fiaska
locative	fiasku	fiaskách
instrumental	fiaskem	fiasky

See also

• blamáž
• selhání
• průšvih
• skandál

Further reading

• fiasko in Příruční slovník jazyka českého, 1935–1957
• fiasko in Slovník spisovného jazyka českého, 1960–1971, 1989
• fiasko in Internetová jazyková příručka

Danish

Etymology

From Italian fiasco.

Noun

fiasko c (singular definite fiaskoen, plural indefinite fiaskoer)

1. a fiasco, failure
2. a flop (informal)

Esperanto

Etymology

Derived from Italian fiasco, from Latin flasco, flasca (“bottle, container”), from Frankish *flaska (“bottle, flask”), from Proto-Germanic *flaskǭ (“bottle”), from *flehtaną (“to plait”), from Proto-Indo-European *plek- (“to weave, braid”).

Pronunciation

• Audio

  (file)

• IPA^(key): [fiˈasko]
• Rhymes: -asko
• Hyphenation: fi‧as‧ko

Noun

fiasko (accusative singular fiaskon, plural fiaskoj, accusative plural fiaskojn)

1. fiasco, failure

Derived terms

• fiaski

Finnish

Etymology

From Italian fiasco.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfiɑsko/, [ˈfiɑ̝s̠ko̞]
• Rhymes: -iɑsko
• Syllabification^(key): fi‧as‧ko

Noun

fiasko

1. fiasco

Declension

Inflection of fiasko (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		fiasko	fiaskot
genitive		fiaskon	fiaskojen fiaskoiden fiaskoitten
partitive		fiaskoa	fiaskoja fiaskoita
illative		fiaskoon	fiaskoihin
		singular	plural
nominative		fiasko	fiaskot
accusative	nom.	fiasko	fiaskot
	gen.	fiaskon
genitive		fiaskon	fiaskojen fiaskoiden fiaskoitten
partitive		fiaskoa	fiaskoja fiaskoita
inessive		fiaskossa	fiaskoissa
elative		fiaskosta	fiaskoista
illative		fiaskoon	fiaskoihin
adessive		fiaskolla	fiaskoilla
ablative		fiaskolta	fiaskoilta
allative		fiaskolle	fiaskoille
essive		fiaskona	fiaskoina
translative		fiaskoksi	fiaskoiksi
abessive		fiaskotta	fiaskoitta
instructive		—	fiaskoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of fiasko (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative fiaskoni fiaskoni accusative nom. fiaskoni fiaskoni gen. fiaskoni genitive fiaskoni fiaskojeni fiaskoideni fiaskoitteni partitive fiaskoani fiaskojani fiaskoitani inessive fiaskossani fiaskoissani elative fiaskostani fiaskoistani illative fiaskooni fiaskoihini adessive fiaskollani fiaskoillani ablative fiaskoltani fiaskoiltani allative fiaskolleni fiaskoilleni essive fiaskonani fiaskoinani translative fiaskokseni fiaskoikseni abessive fiaskottani fiaskoittani instructive — — comitative — fiaskoineni second-person singular possessor singular plural nominative fiaskosi fiaskosi accusative nom. fiaskosi fiaskosi gen. fiaskosi genitive fiaskosi fiaskojesi fiaskoidesi fiaskoittesi partitive fiaskoasi fiaskojasi fiaskoitasi inessive fiaskossasi fiaskoissasi elative fiaskostasi fiaskoistasi illative fiaskoosi fiaskoihisi adessive fiaskollasi fiaskoillasi ablative fiaskoltasi fiaskoiltasi allative fiaskollesi fiaskoillesi essive fiaskonasi fiaskoinasi translative fiaskoksesi fiaskoiksesi abessive fiaskottasi fiaskoittasi instructive — — comitative — fiaskoinesi first-person plural possessor singular plural nominative fiaskomme fiaskomme accusative nom. fiaskomme fiaskomme gen. fiaskomme genitive fiaskomme fiaskojemme fiaskoidemme fiaskoittemme partitive fiaskoamme fiaskojamme fiaskoitamme inessive fiaskossamme fiaskoissamme elative fiaskostamme fiaskoistamme illative fiaskoomme fiaskoihimme adessive fiaskollamme fiaskoillamme ablative fiaskoltamme fiaskoiltamme allative fiaskollemme fiaskoillemme essive fiaskonamme fiaskoinamme translative fiaskoksemme fiaskoiksemme abessive fiaskottamme fiaskoittamme instructive — — comitative — fiaskoinemme second-person plural possessor singular plural nominative fiaskonne fiaskonne accusative nom. fiaskonne fiaskonne gen. fiaskonne genitive fiaskonne fiaskojenne fiaskoidenne fiaskoittenne partitive fiaskoanne fiaskojanne fiaskoitanne inessive fiaskossanne fiaskoissanne elative fiaskostanne fiaskoistanne illative fiaskoonne fiaskoihinne adessive fiaskollanne fiaskoillanne ablative fiaskoltanne fiaskoiltanne allative fiaskollenne fiaskoillenne essive fiaskonanne fiaskoinanne translative fiaskoksenne fiaskoiksenne abessive fiaskottanne fiaskoittanne instructive — — comitative — fiaskoinenne third-person possessor singular plural nominative fiaskonsa fiaskonsa accusative nom. fiaskonsa fiaskonsa gen. fiaskonsa genitive fiaskonsa fiaskojensa fiaskoidensa fiaskoittensa partitive fiaskoaan fiaskoansa fiaskojaan fiaskoitaan fiaskojansa fiaskoitansa inessive fiaskossaan fiaskossansa fiaskoissaan fiaskoissansa elative fiaskostaan fiaskostansa fiaskoistaan fiaskoistansa illative fiaskoonsa fiaskoihinsa adessive fiaskollaan fiaskollansa fiaskoillaan fiaskoillansa ablative fiaskoltaan fiaskoltansa fiaskoiltaan fiaskoiltansa allative fiaskolleen fiaskollensa fiaskoilleen fiaskoillensa essive fiaskonaan fiaskonansa fiaskoinaan fiaskoinansa translative fiaskokseen fiaskoksensa fiaskoikseen fiaskoiksensa abessive fiaskottaan fiaskottansa fiaskoittaan fiaskoittansa instructive — — comitative — fiaskoineen fiaskoinensa

Further reading

• “fiasko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ido

Etymology

Borrowed from Esperanto fiasko, from English fiasco, French fiasco, from Italian fiasco (“flask”).

Pronunciation

• IPA^(key): /fiˈasko/

Noun

fiasko (plural fiaski)

1. fiasco, ignominious failure

Indonesian

Noun

fiasko (first-person possessive fiaskoku, second-person possessive fiaskomu, third-person possessive fiaskonya)

1. fiasco

Norwegian Bokmål

Etymology

From Italian fiasco.

Noun

fiasko m (definite singular fiaskoen, indefinite plural fiaskoer, definite plural fiaskoene)

1. a fiasco, failure
2. a flop (informal)

References

• “fiasko” in The Bokmål Dictionary.

Norwegian Nynorsk

Etymology

From Italian fiasco.

Noun

fiasko m (definite singular fiaskoen, indefinite plural fiaskoar, definite plural fiaskoane)

1. a fiasco, failure
2. a flop (informal)

References

• “fiasko” in The Nynorsk Dictionary.

Polish

Etymology

Borrowed from Italian fiasco, from Late Latin flasco, from Latin flasca, from Old Frankish *flaska, from Proto-Germanic *flaskǭ, from *flehtaną, from Proto-Indo-European *plek-. Doublet of flakon and flasza.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfjas.kɔ/

• Audio

  (file)

• Rhymes: -askɔ
• Syllabification: fias‧ko

Noun

fiasko n

1. fiasco

   Synonyms: porażka, masakra

Declension

Declension of fiasko

	singular	plural
nominative	fiasko	fiaska
genitive	fiaska	fiask
dative	fiasku	fiaskom
accusative	fiasko	fiaska
instrumental	fiaskem	fiaskami
locative	fiasku	fiaskach
vocative	fiasko	fiaska

Further reading

• fiasko in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• fiasko in Polish dictionaries at PWN

Swedish

Etymology

From Italian fiasco.

Noun

fiasko n

1. a fiasco (failure)

Declension

Declension of fiasko
	Singular		Plural
	Indefinite	Definite	Indefinite	Definite
Nominative	fiasko	fiaskot	fiaskon	fiaskona
Genitive	fiaskos	fiaskots	fiaskons	fiaskonas

See also

• fars
• farsartad
• flopp
• katastrof

References

• fiasko in Svensk ordbok (SO)
• fiasko in Svenska Akademiens ordlista (SAOL)
• fiasko in Svenska Akademiens ordbok (SAOB)