vingerrellä

Ingrian edit

Etymology edit

From vingertää (“to squirm”) +‎ -ellä.

Pronunciation edit

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋiŋɡerːelːæ/, [ˈʋiŋɡərːe̞lʲː]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋiŋɡerːelːæ/, [ˈʋiŋɡ̊e̞rˌre̞lːæ]
Rhymes: -iŋɡerːelː, -elːæ
Hyphenation: vin‧ger‧rel‧lä

Verb edit

vingerrellä

(intransitive) to squirm, writhe

Conjugation edit

Conjugation of vingerrellä (type 12/kuulla, rt-rr gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vingertelen	en vingertele	1st singular	oon vingerrelt, oon vingerrellyt	en oo vingerrelt, en oo vingerrellyt
2nd singular	vingertelet	et vingertele	2nd singular	oot vingerrelt, oot vingerrellyt	et oo vingerrelt, et oo vingerrellyt
3rd singular	vingertellöö	ei vingertele	3rd singular	ono vingerrelt, ono vingerrellyt	ei oo vingerrelt, ei oo vingerrellyt
1st plural	vingertelemmä	emmä vingertele	1st plural	oomma vingerrelleet	emmä oo vingerrelleet
2nd plural	vingertelettä	että vingertele	2nd plural	ootta vingerrelleet	että oo vingerrelleet
3rd plural	vingertellööt¹⁾, vingertelevät²⁾, vingerrellää	evät vingertele, ei vingerrellä	3rd plural	ovat vingerrelleet	evät oo vingerrelleet, ei oo vingerrelty
impersonal	vingerrellää	ei vingerrellä	impersonal	ono vingerrelty	ei oo vingerrelty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vingertelin	en vingerrelt, en vingerrellyt	1st singular	olin vingerrelt, olin vingerrellyt	en olt vingerrelt, en olt vingerrellyt
2nd singular	vingertelit	et vingerrelt, et vingerrellyt	2nd singular	olit vingerrelt, olit vingerrellyt	et olt vingerrelt, et olt vingerrellyt
3rd singular	vingerteli	ei vingerrelt, ei vingerrellyt	3rd singular	oli vingerrelt, oli vingerrellyt	ei olt vingerrelt, ei olt vingerrellyt
1st plural	vingertelimmä	emmä vingerrelleet	1st plural	olimma vingerrelleet	emmä olleet vingerrelleet
2nd plural	vingertelittä	että vingerrelleet	2nd plural	olitta vingerrelleet	että olleet vingerrelleet
3rd plural	vingertelliit¹⁾, vingertelivät²⁾, vingerreltii	evät vingerrelleet, ei vingerrelty	3rd plural	olivat vingerrelleet	evät olleet vingerrelleet, ei olt vingerrelty
impersonal	vingerreltii	ei vingerrelty	impersonal	oli vingerrelty	ei olt vingerrelty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vingertelisin	en vingertelis	1st singular	olisin vingerrelt, olisin vingerrellyt	en olis vingerrelt, en olis vingerrellyt
2nd singular	vingertelisit, vingertelliist¹⁾	et vingertelis	2nd singular	olisit vingerrelt, olisit vingerrellyt	et olis vingerrelt, et olis vingerrellyt
3rd singular	vingertelis	ei vingertelis	3rd singular	olis vingerrelt, olis vingerrellyt	ei olis vingerrelt, ei olis vingerrellyt
1st plural	vingertelisimmä	emmä vingertelis	1st plural	olisimma vingerrelleet	emmä olis vingerrelleet
2nd plural	vingertelisittä	että vingertelis	2nd plural	olisitta vingerrelleet	että olis vingerrelleet
3rd plural	vingertelisiit¹⁾, vingertelisivät²⁾, vingerreltäis	evät vingertelis, ei vingerreltäis	3rd plural	olisivat vingerrelleet	evät olis vingerrelleet, ei olis vingerrelty
impersonal	vingerreltäis	ei vingerreltäis	impersonal	olis vingerrelty	ei olis vingerrelty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vingertele	elä vingertele	2nd singular	oo vingerrelt, oo vingerrellyt	elä oo vingerrelt, elä oo vingerrellyt
3rd singular	vingerrelköö	elköö vingerrelkö	3rd singular	olkoo vingerrelt, olkoo vingerrellyt	elköö olko vingerrelt, elköö olko vingerrellyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vingerrelkää	elkää vingerrelkö	2nd plural	olkaa vingerrelleet	elkää olko vingerrelleet
3rd plural	vingerrelkööt	elkööt vingerrelkö, elköö vingerreltäkö	3rd plural	olkoot vingerrelleet	elkööt olko vingerrelleet, elköö olko vingerrelty
impersonal	vingerreltäköö	elköö vingerreltäkö	impersonal	olkoo vingerrelty	elköö olko vingerrelty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vingerrellen	en vingerrelle
2nd singular	vingerrellet	et vingerrelle
3rd singular	vingerrellöö	ei vingerrelle
1st plural	vingerrellemmä	emmä vingerrelle
2nd plural	vingerrellettä	että vingerrelle
3rd plural	vingerrellööt	evät vingerrelle, ei vingerreltäne
impersonal	vingerreltänöö	ei vingerreltäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vingerrellä	present	vingertelevä	vingerreltävä
2nd	inessive	vingerrellees	past	vingerrelt, vingerrellyt	vingerrelty
2nd	instructive	vingerrellen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (vingerrelkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vingertelömää
	inessive	vingertelömääs
	elative	vingertelömäst
	abessive	vingertelömätä
4th	nominative	vingertelömiin
	partitive	vingertelömistä, vingertelömist

References edit

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 668