äänetöin

Ingrian

Etymology

From ääne- (“sound”) +‎ -töin. Akin to Finnish äänetön.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈæːnetøi̯n/, [ˈæːnətø̞̆i̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈæːnetøi̯n/, [ˈæːne̞d̥ø̞i̯n]
• Rhymes: -æːnetøi̯n
• Hyphenation: ää‧ne‧töin

Adjective

äänetöin (comparative äänettömämp)

1. quiet, silent

Declension

Declension of äänetöin (type 15/koitoin, tt-t gradation)
	singular	plural
nominative	äänetöin	äänettömät
genitive	äänettömän	äänettömmiin
partitive	äänetöintä, äänetöint	äänettömmiä
illative	äänettömmää	äänettömmii
inessive	äänettömäs	äänettömis
elative	äänettömäst	äänettömist
allative	äänettömälle	äänettömille
adessive	äänettömäl	äänettömil
ablative	äänettömält	äänettömilt
translative	äänettömäks	äänettömiks
essive	äänettömännä, äänettömmään	äänettöminnä, äänettömmiin
exessive1)	äänettömänt	äänettömint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• hiljain

Antonyms

• äänekäs, kuuluva

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 698