öökaus

Ingrian

Etymology

From öö (“night”) +‎ kaus (“period”). Akin to Finnish yökausi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈøːˌkɑu̯s/, [ˈøːˌkɑu̯z̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈøːˌkɑu̯s/, [ˈø̝ːˌkɑu̯ʒ̥]
• Rhymes: -ɑu̯s
• Hyphenation: öö‧kaus

Noun

öökaus

1. (rare) Synonym of öö (“night”)

Declension

Declension of öökaus (type 5/vesi, aut-avv gradation)
	singular	plural
nominative	öökaus	öökavvet
genitive	öökavven	öökausiin, öökausiloin
partitive	öökautta	öökausia, öökausiloja
illative	öökautee	öökausii, öökausiloihe
inessive	öökavvees	öökausiis, öökausilois
elative	öökavvest	öökausist, öökausiloist
allative	öökavvelle	öökausille, öökausiloille
adessive	öökavveel	öökausiil, öökausiloil
ablative	öökavvelt	öökausilt, öökausiloilt
translative	öökavveks	öökausiks, öökausiloiks
essive	öökautenna, öökauteen	öökausinna, öökausiloinna, öökausiin, öökausiloin
exessive1)	öökautent	öökausint, öökausiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 146