See also: kaisla

FinnishEdit

EtymologyEdit

From kaisla (bulrush) in early 20th century.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkɑi̯slɑ/, [ˈkɑi̯s̠lɑ]
  • Rhymes: -ɑislɑ
  • Syllabification: Kais‧la

Proper nounEdit

Kaisla

  1. A female given name.
    • 2008 Eppu Nuotio, Maksu, Otava, →ISBN, page 158:
      Kaisla tuli jossain vaiheessa, oli paremman näköinen kuin Joel muisti. Hirveän laiha. Silmät suuremmat kuin ennen tai kasvot pienemmät. Ylioppilaskuvan elovenatyttö oli kadonnut. Kaisla näytti nimeltään, hennolta ja huojuvalta.

DeclensionEdit

Inflection of Kaisla (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Kaisla Kaislat
genitive Kaislan Kaislojen
partitive Kaislaa Kaisloja
illative Kaislaan Kaisloihin
singular plural
nominative Kaisla Kaislat
accusative nom. Kaisla Kaislat
gen. Kaislan
genitive Kaislan Kaislojen
Kaislainrare
partitive Kaislaa Kaisloja
inessive Kaislassa Kaisloissa
elative Kaislasta Kaisloista
illative Kaislaan Kaisloihin
adessive Kaislalla Kaisloilla
ablative Kaislalta Kaisloilta
allative Kaislalle Kaisloille
essive Kaislana Kaisloina
translative Kaislaksi Kaisloiksi
instructive Kaisloin
abessive Kaislatta Kaisloitta
comitative Kaisloineen
Possessive forms of Kaisla (type kala)
possessor singular plural
1st person Kaislani Kaislamme
2nd person Kaislasi Kaislanne
3rd person Kaislansa

AnagramsEdit