1. (intransitive) To become different; to specialize.


Inflection of erilaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erilaistun en erilaistu 1st sing. olen erilaistunut en ole erilaistunut
2nd sing. erilaistut et erilaistu 2nd sing. olet erilaistunut et ole erilaistunut
3rd sing. erilaistuu ei erilaistu 3rd sing. on erilaistunut ei ole erilaistunut
1st plur. erilaistumme emme erilaistu 1st plur. olemme erilaistuneet emme ole erilaistuneet
2nd plur. erilaistutte ette erilaistu 2nd plur. olette erilaistuneet ette ole erilaistuneet
3rd plur. erilaistuvat eivät erilaistu 3rd plur. ovat erilaistuneet eivät ole erilaistuneet
passive erilaistutaan ei erilaistuta passive on erilaistuttu ei ole erilaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erilaistuin en erilaistunut 1st sing. olin erilaistunut en ollut erilaistunut
2nd sing. erilaistuit et erilaistunut 2nd sing. olit erilaistunut et ollut erilaistunut
3rd sing. erilaistui ei erilaistunut 3rd sing. oli erilaistunut ei ollut erilaistunut
1st plur. erilaistuimme emme erilaistuneet 1st plur. olimme erilaistuneet emme olleet erilaistuneet
2nd plur. erilaistuitte ette erilaistuneet 2nd plur. olitte erilaistuneet ette olleet erilaistuneet
3rd plur. erilaistuivat eivät erilaistuneet 3rd plur. olivat erilaistuneet eivät olleet erilaistuneet
passive erilaistuttiin ei erilaistuttu passive oli erilaistuttu ei ollut erilaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erilaistuisin en erilaistuisi 1st sing. olisin erilaistunut en olisi erilaistunut
2nd sing. erilaistuisit et erilaistuisi 2nd sing. olisit erilaistunut et olisi erilaistunut
3rd sing. erilaistuisi ei erilaistuisi 3rd sing. olisi erilaistunut ei olisi erilaistunut
1st plur. erilaistuisimme emme erilaistuisi 1st plur. olisimme erilaistuneet emme olisi erilaistuneet
2nd plur. erilaistuisitte ette erilaistuisi 2nd plur. olisitte erilaistuneet ette olisi erilaistuneet
3rd plur. erilaistuisivat eivät erilaistuisi 3rd plur. olisivat erilaistuneet eivät olisi erilaistuneet
passive erilaistuttaisiin ei erilaistuttaisi passive olisi erilaistuttu ei olisi erilaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. erilaistu älä erilaistu 2nd sing. ole erilaistunut älä ole erilaistunut
3rd sing. erilaistukoon älköön erilaistuko 3rd sing. olkoon erilaistunut älköön olko erilaistunut
1st plur. erilaistukaamme älkäämme erilaistuko 1st plur. olkaamme erilaistuneet älkäämme olko erilaistuneet
2nd plur. erilaistukaa älkää erilaistuko 2nd plur. olkaa erilaistuneet älkää olko erilaistuneet
3rd plur. erilaistukoot älkööt erilaistuko 3rd plur. olkoot erilaistuneet älkööt olko erilaistuneet
passive erilaistuttakoon älköön erilaistuttako passive olkoon erilaistuttu älköön olko erilaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erilaistunen en erilaistune 1st sing. lienen erilaistunut en liene erilaistunut
2nd sing. erilaistunet et erilaistune 2nd sing. lienet erilaistunut et liene erilaistunut
3rd sing. erilaistunee ei erilaistune 3rd sing. lienee erilaistunut ei liene erilaistunut
1st plur. erilaistunemme emme erilaistune 1st plur. lienemme erilaistuneet emme liene erilaistuneet
2nd plur. erilaistunette ette erilaistune 2nd plur. lienette erilaistuneet ette liene erilaistuneet
3rd plur. erilaistunevat eivät erilaistune 3rd plur. lienevät erilaistuneet eivät liene erilaistuneet
passive erilaistuttaneen ei erilaistuttane passive lienee erilaistuttu ei liene erilaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st erilaistua present erilaistuva erilaistuttava
long 1st2 erilaistuakseen past erilaistunut erilaistuttu
2nd inessive1 erilaistuessa erilaistuttaessa agent1, 3 erilaistuma
instructive erilaistuen negative erilaistumaton
3rd inessive erilaistumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative erilaistumasta
illative erilaistumaan
adessive erilaistumalla
abessive erilaistumatta
instructive erilaistuman erilaistuttaman
4th nominative erilaistuminen
partitive erilaistumista
5th2 erilaistumaisillaan