fylli

Faroese

Etymology

From Old Norse fyllr, from Proto-Germanic *fullį̄.

Noun

fylli f (genitive singular fylli, uncountable)

1. (biblical) wealth

Declension

Declension of fylli (singular only)
f33s	singular
	indefinite	definite
nominative	fylli	fyllin
accusative	fylli	fyllina
dative	fylli	fyllini
genitive	fylli	fyllinnar

Finnish

Etymology

From Swedish fyllning, fylling.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfylːi/, [ˈfylːi]
• Rhymes: -ylːi
• Syllabification^(key): fyl‧li

Noun

fylli

1. (dialectal or slang) filling

Declension

Inflection of fylli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		fylli	fyllit
genitive		fyllin	fyllien
partitive		fylliä	fyllejä
illative		fylliin	fylleihin
		singular	plural
nominative		fylli	fyllit
accusative	nom.	fylli	fyllit
	gen.	fyllin
genitive		fyllin	fyllien
partitive		fylliä	fyllejä
inessive		fyllissä	fylleissä
elative		fyllistä	fylleistä
illative		fylliin	fylleihin
adessive		fyllillä	fylleillä
ablative		fylliltä	fylleiltä
allative		fyllille	fylleille
essive		fyllinä	fylleinä
translative		fylliksi	fylleiksi
abessive		fyllittä	fylleittä
instructive		—	fyllein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of fylli (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative fyllini fyllini accusative nom. fyllini fyllini gen. fyllini genitive fyllini fyllieni partitive fylliäni fyllejäni inessive fyllissäni fylleissäni elative fyllistäni fylleistäni illative fylliini fylleihini adessive fyllilläni fylleilläni ablative fylliltäni fylleiltäni allative fyllilleni fylleilleni essive fyllinäni fylleinäni translative fyllikseni fylleikseni abessive fyllittäni fylleittäni instructive — — comitative — fylleineni second-person singular possessor singular plural nominative fyllisi fyllisi accusative nom. fyllisi fyllisi gen. fyllisi genitive fyllisi fylliesi partitive fylliäsi fyllejäsi inessive fyllissäsi fylleissäsi elative fyllistäsi fylleistäsi illative fylliisi fylleihisi adessive fyllilläsi fylleilläsi ablative fylliltäsi fylleiltäsi allative fyllillesi fylleillesi essive fyllinäsi fylleinäsi translative fylliksesi fylleiksesi abessive fyllittäsi fylleittäsi instructive — — comitative — fylleinesi first-person plural possessor singular plural nominative fyllimme fyllimme accusative nom. fyllimme fyllimme gen. fyllimme genitive fyllimme fylliemme partitive fylliämme fyllejämme inessive fyllissämme fylleissämme elative fyllistämme fylleistämme illative fylliimme fylleihimme adessive fyllillämme fylleillämme ablative fylliltämme fylleiltämme allative fyllillemme fylleillemme essive fyllinämme fylleinämme translative fylliksemme fylleiksemme abessive fyllittämme fylleittämme instructive — — comitative — fylleinemme second-person plural possessor singular plural nominative fyllinne fyllinne accusative nom. fyllinne fyllinne gen. fyllinne genitive fyllinne fyllienne partitive fylliänne fyllejänne inessive fyllissänne fylleissänne elative fyllistänne fylleistänne illative fylliinne fylleihinne adessive fyllillänne fylleillänne ablative fylliltänne fylleiltänne allative fyllillenne fylleillenne essive fyllinänne fylleinänne translative fylliksenne fylleiksenne abessive fyllittänne fylleittänne instructive — — comitative — fylleinenne third-person possessor singular plural nominative fyllinsä fyllinsä accusative nom. fyllinsä fyllinsä gen. fyllinsä genitive fyllinsä fylliensä partitive fylliään fylliänsä fyllejään fyllejänsä inessive fyllissään fyllissänsä fylleissään fylleissänsä elative fyllistään fyllistänsä fylleistään fylleistänsä illative fylliinsä fylleihinsä adessive fyllillään fyllillänsä fylleillään fylleillänsä ablative fylliltään fylliltänsä fylleiltään fylleiltänsä allative fyllilleen fyllillensä fylleilleen fylleillensä essive fyllinään fyllinänsä fylleinään fylleinänsä translative fyllikseen fylliksensä fylleikseen fylleiksensä abessive fyllittään fyllittänsä fylleittään fylleittänsä instructive — — comitative — fylleineen fylleinensä

Synonyms

• fyllinki
• fillinki
• täyte

Further reading

• “fylli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Icelandic

Etymology

From Old Norse fylli, from Proto-Germanic *fullį̄.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfɪtlɪ/
• Rhymes: -ɪtlɪ

Noun

fylli f (genitive singular fylli or fyllar, nominative plural fyllir or fyllar)

1. fill, satiation

Declension

declension of fylli

f-w2	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	fylli	fyllin	fyllir	fyllirnar
accusative	fylli	fyllina	fyllir	fyllirnar
dative	fylli	fyllinni	fyllum	fyllunum
genitive	fylli	fyllinnar	fylla	fyllanna

Derived terms

• éta fylli sína (“to eat one's fill”)

Verb

fylli (weak)

1. first-person singular present indicative of fylla
2. first-person singular present subjunctive of fylla
3. third-person singular present subjunctive of fylla
4. third-person plural present subjunctive of fylla

Old Norse

Verb

fylli

1. inflection of fylla:
   1. first-person singular present active indicative
   2. third-person singular/plural present active subjunctive
   3. second-person singular present active imperative