häiriköidä

Finnish

Etymology

häiritä +‎ -köidä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhæi̯rikøi̯dæˣ/, [ˈhæi̯riˌk̟ø̞i̯dæ(ʔ)]
• Rhymes: -øidæ
• Syllabification^(key): häi‧ri‧köi‧dä

Verb

häiriköidä

1. to heckle, to cause trouble

Conjugation

Inflection of häiriköidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häiriköin	en häiriköi	1st sing.	olen häiriköinyt	en ole häiriköinyt
2nd sing.		häiriköit	et häiriköi	2nd sing.	olet häiriköinyt	et ole häiriköinyt
3rd sing.		häiriköi	ei häiriköi	3rd sing.	on häiriköinyt	ei ole häiriköinyt
1st plur.		häiriköimme	emme häiriköi	1st plur.	olemme häiriköineet	emme ole häiriköineet
2nd plur.		häiriköitte	ette häiriköi	2nd plur.	olette häiriköineet	ette ole häiriköineet
3rd plur.		häiriköivät	eivät häiriköi	3rd plur.	ovat häiriköineet	eivät ole häiriköineet
passive		häiriköidään	ei häiriköidä	passive	on häiriköity	ei ole häiriköity
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häiriköin	en häiriköinyt	1st sing.	olin häiriköinyt	en ollut häiriköinyt
2nd sing.		häiriköit	et häiriköinyt	2nd sing.	olit häiriköinyt	et ollut häiriköinyt
3rd sing.		häiriköi	ei häiriköinyt	3rd sing.	oli häiriköinyt	ei ollut häiriköinyt
1st plur.		häiriköimme	emme häiriköineet	1st plur.	olimme häiriköineet	emme olleet häiriköineet
2nd plur.		häiriköitte	ette häiriköineet	2nd plur.	olitte häiriköineet	ette olleet häiriköineet
3rd plur.		häiriköivät	eivät häiriköineet	3rd plur.	olivat häiriköineet	eivät olleet häiriköineet
passive		häiriköitiin	ei häiriköity	passive	oli häiriköity	ei ollut häiriköity
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häiriköisin	en häiriköisi	1st sing.	olisin häiriköinyt	en olisi häiriköinyt
2nd sing.		häiriköisit	et häiriköisi	2nd sing.	olisit häiriköinyt	et olisi häiriköinyt
3rd sing.		häiriköisi	ei häiriköisi	3rd sing.	olisi häiriköinyt	ei olisi häiriköinyt
1st plur.		häiriköisimme	emme häiriköisi	1st plur.	olisimme häiriköineet	emme olisi häiriköineet
2nd plur.		häiriköisitte	ette häiriköisi	2nd plur.	olisitte häiriköineet	ette olisi häiriköineet
3rd plur.		häiriköisivät	eivät häiriköisi	3rd plur.	olisivat häiriköineet	eivät olisi häiriköineet
passive		häiriköitäisiin	ei häiriköitäisi	passive	olisi häiriköity	ei olisi häiriköity
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		häiriköi	älä häiriköi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		häiriköiköön	älköön häiriköikö	3rd sing.	olkoon häiriköinyt	älköön olko häiriköinyt
1st plur.		häiriköikäämme	älkäämme häiriköikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		häiriköikää	älkää häiriköikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		häiriköikööt	älkööt häiriköikö	3rd plur.	olkoot häiriköineet	älkööt olko häiriköineet
passive		häiriköitäköön	älköön häiriköitäkö	passive	olkoon häiriköity	älköön olko häiriköity
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		häiriköinen	en häiriköine	1st sing.	lienen häiriköinyt	en liene häiriköinyt
2nd sing.		häiriköinet	et häiriköine	2nd sing.	lienet häiriköinyt	et liene häiriköinyt
3rd sing.		häiriköinee	ei häiriköine	3rd sing.	lienee häiriköinyt	ei liene häiriköinyt
1st plur.		häiriköinemme	emme häiriköine	1st plur.	lienemme häiriköineet	emme liene häiriköineet
2nd plur.		häiriköinette	ette häiriköine	2nd plur.	lienette häiriköineet	ette liene häiriköineet
3rd plur.		häiriköinevät	eivät häiriköine	3rd plur.	lienevät häiriköineet	eivät liene häiriköineet
passive		häiriköitäneen	ei häiriköitäne	passive	lienee häiriköity	ei liene häiriköity
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		häiriköidä		present	häiriköivä	häiriköitävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st häiriköidäkseni häiriköidäksemme 2nd häiriköidäksesi häiriköidäksenne 3rd häiriköidäkseen häiriköidäksensä		past	häiriköinyt	häiriköity
2nd	inessive2	häiriköidessä	häiriköitäessä	agent3	häiriköimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st häiriköidessäni häiriköidessämme 2nd häiriköidessäsi häiriköidessänne 3rd häiriköidessään häiriköidessänsä		negative	häiriköimätön
	instructive	häiriköiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	häiriköimässä	—
	elative	häiriköimästä	—
	illative	häiriköimään	—
	adessive	häiriköimällä	—
	abessive	häiriköimättä	—
	instructive	häiriköimän	häiriköitämän
4th4	verbal noun	häiriköiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st häiriköimäisilläni häiriköimäisillämme 2nd häiriköimäisilläsi häiriköimäisillänne 3rd häiriköimäisillään häiriköimäisillänsä

Derived terms

• häiriköiminen
• häiriköinti

 

Further reading

• “häiriköidä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02