haravoida

Finnish

Etymology

harava +‎ -oida

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrɑʋoi̯dɑˣ/, [ˈhɑ̝rɑ̝ˌʋo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): ha‧ra‧voi‧da

Verb

haravoida

1. (transitive) to rake
2. (transitive) to comb (search through)

Conjugation

Inflection of haravoida (Kotus type 68/tupakoida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haravoin haravoitsen	en haravoi en haravoitse	1st sing.	olen haravoinut	en ole haravoinut
2nd sing.		haravoit haravoitset	et haravoi et haravoitse	2nd sing.	olet haravoinut	et ole haravoinut
3rd sing.		haravoi haravoitsee	ei haravoi ei haravoitse	3rd sing.	on haravoinut	ei ole haravoinut
1st plur.		haravoimme haravoitsemme	emme haravoi emme haravoitse	1st plur.	olemme haravoineet	emme ole haravoineet
2nd plur.		haravoitte haravoitsette	ette haravoi ette haravoitse	2nd plur.	olette haravoineet	ette ole haravoineet
3rd plur.		haravoivat haravoitsevat	eivät haravoi eivät haravoitse	3rd plur.	ovat haravoineet	eivät ole haravoineet
passive		haravoidaan	ei haravoida	passive	on haravoitu	ei ole haravoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haravoin haravoitsin	en haravoinut	1st sing.	olin haravoinut	en ollut haravoinut
2nd sing.		haravoit haravoitsit	et haravoinut	2nd sing.	olit haravoinut	et ollut haravoinut
3rd sing.		haravoi haravoitsi	ei haravoinut	3rd sing.	oli haravoinut	ei ollut haravoinut
1st plur.		haravoimme haravoitsimme	emme haravoineet	1st plur.	olimme haravoineet	emme olleet haravoineet
2nd plur.		haravoitte haravoitsitte	ette haravoineet	2nd plur.	olitte haravoineet	ette olleet haravoineet
3rd plur.		haravoivat haravoitsivat	eivät haravoineet	3rd plur.	olivat haravoineet	eivät olleet haravoineet
passive		haravoitiin	ei haravoitu	passive	oli haravoitu	ei ollut haravoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haravoisin haravoitsisin	en haravoisi en haravoitsisi	1st sing.	olisin haravoinut	en olisi haravoinut
2nd sing.		haravoisit haravoitsisit	et haravoisi et haravoitsisi	2nd sing.	olisit haravoinut	et olisi haravoinut
3rd sing.		haravoisi haravoitsisi	ei haravoisi ei haravoitsisi	3rd sing.	olisi haravoinut	ei olisi haravoinut
1st plur.		haravoisimme haravoitsisimme	emme haravoisi emme haravoitsisi	1st plur.	olisimme haravoineet	emme olisi haravoineet
2nd plur.		haravoisitte haravoitsisitte	ette haravoisi ette haravoitsisi	2nd plur.	olisitte haravoineet	ette olisi haravoineet
3rd plur.		haravoisivat haravoitsisivat	eivät haravoisi eivät haravoitsisi	3rd plur.	olisivat haravoineet	eivät olisi haravoineet
passive		haravoitaisiin	ei haravoitaisi	passive	olisi haravoitu	ei olisi haravoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		haravoi haravoitse	älä haravoi älä haravoitse	2nd sing.	—	—
3rd sing.		haravoikoon	älköön haravoiko	3rd sing.	olkoon haravoinut	älköön olko haravoinut
1st plur.		haravoikaamme	älkäämme haravoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		haravoikaa	älkää haravoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		haravoikoot	älkööt haravoiko	3rd plur.	olkoot haravoineet	älkööt olko haravoineet
passive		haravoitakoon	älköön haravoitako	passive	olkoon haravoitu	älköön olko haravoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haravoinen	en haravoine	1st sing.	lienen haravoinut	en liene haravoinut
2nd sing.		haravoinet	et haravoine	2nd sing.	lienet haravoinut	et liene haravoinut
3rd sing.		haravoinee	ei haravoine	3rd sing.	lienee haravoinut	ei liene haravoinut
1st plur.		haravoinemme	emme haravoine	1st plur.	lienemme haravoineet	emme liene haravoineet
2nd plur.		haravoinette	ette haravoine	2nd plur.	lienette haravoineet	ette liene haravoineet
3rd plur.		haravoinevat	eivät haravoine	3rd plur.	lienevät haravoineet	eivät liene haravoineet
passive		haravoitaneen	ei haravoitane	passive	lienee haravoitu	ei liene haravoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		haravoida		present	haravoiva haravoitseva	haravoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haravoidakseni haravoidaksemme 2nd haravoidaksesi haravoidaksenne 3rd haravoidakseen haravoidaksensa		past	haravoinut	haravoitu
2nd	inessive2	haravoidessa	haravoitaessa	agent3	haravoima haravoitsema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st haravoidessani haravoidessamme 2nd haravoidessasi haravoidessanne 3rd haravoidessaan haravoidessansa		negative	haravoimaton haravoitsematon
	instructive	haravoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	haravoimassa haravoitsemassa	—
	elative	haravoimasta haravoitsemasta	—
	illative	haravoimaan haravoitsemaan	—
	adessive	haravoimalla haravoitsemalla	—
	abessive	haravoimatta haravoitsematta	—
	instructive	haravoiman haravoitseman	haravoitaman
4th4	verbal noun	haravoiminen haravoitseminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st haravoimaisillani haravoimaisillamme 2nd haravoimaisillasi haravoimaisillanne 3rd haravoimaisillaan haravoimaisillansa Possessive forms Person sing. plur. 1st haravoitsemaisillani haravoitsemaisillamme 2nd haravoitsemaisillasi haravoitsemaisillanne 3rd haravoitsemaisillaan haravoitsemaisillansa

Derived terms

• haravoija
• haravoiminen
• haravointi
• haravoitseminen

 

Further reading

• “haravoida”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02