harittaa

Finnish

Etymology

hara +‎ -ittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑritːɑːˣ/, [ˈhɑ̝rit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑritːɑː
• Syllabification^(key): ha‧rit‧taa

Verb

harittaa

1. To splay.

Conjugation

Inflection of harittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haritan	en harita	1st sing.	olen harittanut	en ole harittanut
2nd sing.		haritat	et harita	2nd sing.	olet harittanut	et ole harittanut
3rd sing.		harittaa	ei harita	3rd sing.	on harittanut	ei ole harittanut
1st plur.		haritamme	emme harita	1st plur.	olemme harittaneet	emme ole harittaneet
2nd plur.		haritatte	ette harita	2nd plur.	olette harittaneet	ette ole harittaneet
3rd plur.		harittavat	eivät harita	3rd plur.	ovat harittaneet	eivät ole harittaneet
passive		haritetaan	ei hariteta	passive	on haritettu	ei ole haritettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		haritin	en harittanut	1st sing.	olin harittanut	en ollut harittanut
2nd sing.		haritit	et harittanut	2nd sing.	olit harittanut	et ollut harittanut
3rd sing.		haritti	ei harittanut	3rd sing.	oli harittanut	ei ollut harittanut
1st plur.		haritimme	emme harittaneet	1st plur.	olimme harittaneet	emme olleet harittaneet
2nd plur.		harititte	ette harittaneet	2nd plur.	olitte harittaneet	ette olleet harittaneet
3rd plur.		harittivat	eivät harittaneet	3rd plur.	olivat harittaneet	eivät olleet harittaneet
passive		haritettiin	ei haritettu	passive	oli haritettu	ei ollut haritettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harittaisin	en harittaisi	1st sing.	olisin harittanut	en olisi harittanut
2nd sing.		harittaisit	et harittaisi	2nd sing.	olisit harittanut	et olisi harittanut
3rd sing.		harittaisi	ei harittaisi	3rd sing.	olisi harittanut	ei olisi harittanut
1st plur.		harittaisimme	emme harittaisi	1st plur.	olisimme harittaneet	emme olisi harittaneet
2nd plur.		harittaisitte	ette harittaisi	2nd plur.	olisitte harittaneet	ette olisi harittaneet
3rd plur.		harittaisivat	eivät harittaisi	3rd plur.	olisivat harittaneet	eivät olisi harittaneet
passive		haritettaisiin	ei haritettaisi	passive	olisi haritettu	ei olisi haritettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harita	älä harita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harittakoon	älköön harittako	3rd sing.	olkoon harittanut	älköön olko harittanut
1st plur.		harittakaamme	älkäämme harittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		harittakaa	älkää harittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harittakoot	älkööt harittako	3rd plur.	olkoot harittaneet	älkööt olko harittaneet
passive		haritettakoon	älköön haritettako	passive	olkoon haritettu	älköön olko haritettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harittanen	en harittane	1st sing.	lienen harittanut	en liene harittanut
2nd sing.		harittanet	et harittane	2nd sing.	lienet harittanut	et liene harittanut
3rd sing.		harittanee	ei harittane	3rd sing.	lienee harittanut	ei liene harittanut
1st plur.		harittanemme	emme harittane	1st plur.	lienemme harittaneet	emme liene harittaneet
2nd plur.		harittanette	ette harittane	2nd plur.	lienette harittaneet	ette liene harittaneet
3rd plur.		harittanevat	eivät harittane	3rd plur.	lienevät harittaneet	eivät liene harittaneet
passive		haritettaneen	ei haritettane	passive	lienee haritettu	ei liene haritettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harittaa		present	harittava	haritettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harittaakseni harittaaksemme 2nd harittaaksesi harittaaksenne 3rd harittaakseen harittaaksensa		past	harittanut	haritettu
2nd	inessive2	harittaessa	haritettaessa	agent3	harittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harittaessani harittaessamme 2nd harittaessasi harittaessanne 3rd harittaessaan harittaessansa		negative	harittamaton
	instructive	harittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form harittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	harittamassa	—
	elative	harittamasta	—
	illative	harittamaan	—
	adessive	harittamalla	—
	abessive	harittamatta	—
	instructive	harittaman	haritettaman
4th4	verbal noun	harittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harittamaisillani harittamaisillamme 2nd harittamaisillasi harittamaisillanne 3rd harittamaisillaan harittamaisillansa

Derived terms

• harittaminen
• harittava
• haritus

 

Further reading

• “harittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• tirahtaa