harkitseminen

FinnishEdit

EtymologyEdit

harkita +‎ -minen

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈhɑrkitseminen/, [ˈhɑrkit̪ˌs̠e̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification: har‧kit‧se‧mi‧nen

NounEdit

harkitseminen

  1. deliberating, considering, pondering

DeclensionEdit

Inflection of harkitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative harkitseminen harkitsemiset
genitive harkitsemisen harkitsemisten
harkitsemisien
partitive harkitsemista harkitsemisia
illative harkitsemiseen harkitsemisiin
singular plural
nominative harkitseminen harkitsemiset
accusative nom. harkitseminen harkitsemiset
gen. harkitsemisen
genitive harkitsemisen harkitsemisten
harkitsemisien
partitive harkitsemista harkitsemisia
inessive harkitsemisessa harkitsemisissa
elative harkitsemisesta harkitsemisista
illative harkitsemiseen harkitsemisiin
adessive harkitsemisella harkitsemisilla
ablative harkitsemiselta harkitsemisilta
allative harkitsemiselle harkitsemisille
essive harkitsemisena harkitsemisina
translative harkitsemiseksi harkitsemisiksi
instructive harkitsemisin
abessive harkitsemisetta harkitsemisitta
comitative harkitsemisineen
Possessive forms of harkitseminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person harkitsemiseni harkitsemisemme
2nd person harkitsemisesi harkitsemisenne
3rd person harkitsemisensa

VerbEdit

harkitseminen

  1. Fourth infinitive of harkita.