huimeta

Finnish

Etymology

From huima +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯metɑˣ/, [ˈhui̯me̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uimetɑ
• Syllabification^(key): hui‧me‧ta

Verb

huimeta

1. (intransitive) to become reckless

Conjugation

Inflection of huimeta (Kotus type 72/vanheta, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimenen	en huimene	1st sing.	olen huimennut	en ole huimennut
2nd sing.		huimenet	et huimene	2nd sing.	olet huimennut	et ole huimennut
3rd sing.		huimenee	ei huimene	3rd sing.	on huimennut	ei ole huimennut
1st plur.		huimenemme	emme huimene	1st plur.	olemme huimenneet	emme ole huimenneet
2nd plur.		huimenette	ette huimene	2nd plur.	olette huimenneet	ette ole huimenneet
3rd plur.		huimenevat	eivät huimene	3rd plur.	ovat huimenneet	eivät ole huimenneet
passive		huimetaan	ei huimeta	passive	on huimettu	ei ole huimettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimenin	en huimennut	1st sing.	olin huimennut	en ollut huimennut
2nd sing.		huimenit	et huimennut	2nd sing.	olit huimennut	et ollut huimennut
3rd sing.		huimeni	ei huimennut	3rd sing.	oli huimennut	ei ollut huimennut
1st plur.		huimenimme	emme huimenneet	1st plur.	olimme huimenneet	emme olleet huimenneet
2nd plur.		huimenitte	ette huimenneet	2nd plur.	olitte huimenneet	ette olleet huimenneet
3rd plur.		huimenivat	eivät huimenneet	3rd plur.	olivat huimenneet	eivät olleet huimenneet
passive		huimettiin	ei huimettu	passive	oli huimettu	ei ollut huimettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimenisin	en huimenisi	1st sing.	olisin huimennut	en olisi huimennut
2nd sing.		huimenisit	et huimenisi	2nd sing.	olisit huimennut	et olisi huimennut
3rd sing.		huimenisi	ei huimenisi	3rd sing.	olisi huimennut	ei olisi huimennut
1st plur.		huimenisimme	emme huimenisi	1st plur.	olisimme huimenneet	emme olisi huimenneet
2nd plur.		huimenisitte	ette huimenisi	2nd plur.	olisitte huimenneet	ette olisi huimenneet
3rd plur.		huimenisivat	eivät huimenisi	3rd plur.	olisivat huimenneet	eivät olisi huimenneet
passive		huimettaisiin	ei huimettaisi	passive	olisi huimettu	ei olisi huimettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huimene	älä huimene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huimetkoon	älköön huimetko	3rd sing.	olkoon huimennut	älköön olko huimennut
1st plur.		huimetkaamme	älkäämme huimetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huimetkaa	älkää huimetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huimetkoot	älkööt huimetko	3rd plur.	olkoot huimenneet	älkööt olko huimenneet
passive		huimettakoon	älköön huimettako	passive	olkoon huimettu	älköön olko huimettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimennen	en huimenne	1st sing.	lienen huimennut	en liene huimennut
2nd sing.		huimennet	et huimenne	2nd sing.	lienet huimennut	et liene huimennut
3rd sing.		huimennee	ei huimenne	3rd sing.	lienee huimennut	ei liene huimennut
1st plur.		huimennemme	emme huimenne	1st plur.	lienemme huimenneet	emme liene huimenneet
2nd plur.		huimennette	ette huimenne	2nd plur.	lienette huimenneet	ette liene huimenneet
3rd plur.		huimennevat	eivät huimenne	3rd plur.	lienevät huimenneet	eivät liene huimenneet
passive		huimettaneen	ei huimettane	passive	lienee huimettu	ei liene huimettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huimeta		present	huimeneva	huimettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimetakseni huimetaksemme 2nd huimetaksesi huimetaksenne 3rd huimetakseen huimetaksensa		past	huimennut	huimettu
2nd	inessive2	huimetessa	huimettaessa	agent3	huimenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimetessani huimetessamme 2nd huimetessasi huimetessanne 3rd huimetessaan huimetessansa		negative	huimenematon
	instructive	huimeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huimenemassa	—
	elative	huimenemasta	—
	illative	huimenemaan	—
	adessive	huimenemalla	—
	abessive	huimenematta	—
	instructive	huimeneman	huimettaman
4th4	verbal noun	huimeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimenemaisillani huimenemaisillamme 2nd huimenemaisillasi huimenemaisillanne 3rd huimenemaisillaan huimenemaisillansa

Further reading

• “huimeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02