hullukkain

Ingrian

Etymology

From hullu (“crazy”) +‎ -kkain.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhulːukːɑi̯ne/, [ˈhuɫːŭkːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhulːukːɑi̯n/, [ˈhuɫːukːɑi̯n]
• Rhymes: -ulːukːɑi̯n
• Hyphenation: hul‧luk‧kain

Noun

hullukkain

1. toddler

Adjective

hullukkain (comparative hullukkaisemp)

1. diminutive of hullu

Declension

Declension of hullukkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	hullukkain	hullukkaiset
genitive	hullukkaisen	hullukkaisiin
partitive	hullukkaista, hullukkaist	hullukkaisia
illative	hullukkaisee	hullukkaisii
inessive	hullukkaisees	hullukkaisiis
elative	hullukkaisest	hullukkaisist
allative	hullukkaiselle	hullukkaisille
adessive	hullukkaiseel	hullukkaisiil
ablative	hullukkaiselt	hullukkaisilt
translative	hullukkaiseks	hullukkaisiks
essive	hullukkaisenna, hullukkaiseen	hullukkaisinna, hullukkaisiin
exessive1)	hullukkaisent	hullukkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 73