hunnuttaa

Finnish

Etymology

huntu (“veil”) +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhunːutːɑːˣ/, [ˈhunːut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -unːutːɑː
• Syllabification^(key): hun‧nut‧taa

Verb

hunnuttaa

1. to veil
2. (transitive) to glaze (ham, meat or sometimes other foods)

Conjugation

Inflection of hunnuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hunnutan	en hunnuta	1st sing.	olen hunnuttanut	en ole hunnuttanut
2nd sing.		hunnutat	et hunnuta	2nd sing.	olet hunnuttanut	et ole hunnuttanut
3rd sing.		hunnuttaa	ei hunnuta	3rd sing.	on hunnuttanut	ei ole hunnuttanut
1st plur.		hunnutamme	emme hunnuta	1st plur.	olemme hunnuttaneet	emme ole hunnuttaneet
2nd plur.		hunnutatte	ette hunnuta	2nd plur.	olette hunnuttaneet	ette ole hunnuttaneet
3rd plur.		hunnuttavat	eivät hunnuta	3rd plur.	ovat hunnuttaneet	eivät ole hunnuttaneet
passive		hunnutetaan	ei hunnuteta	passive	on hunnutettu	ei ole hunnutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hunnutin	en hunnuttanut	1st sing.	olin hunnuttanut	en ollut hunnuttanut
2nd sing.		hunnutit	et hunnuttanut	2nd sing.	olit hunnuttanut	et ollut hunnuttanut
3rd sing.		hunnutti	ei hunnuttanut	3rd sing.	oli hunnuttanut	ei ollut hunnuttanut
1st plur.		hunnutimme	emme hunnuttaneet	1st plur.	olimme hunnuttaneet	emme olleet hunnuttaneet
2nd plur.		hunnutitte	ette hunnuttaneet	2nd plur.	olitte hunnuttaneet	ette olleet hunnuttaneet
3rd plur.		hunnuttivat	eivät hunnuttaneet	3rd plur.	olivat hunnuttaneet	eivät olleet hunnuttaneet
passive		hunnutettiin	ei hunnutettu	passive	oli hunnutettu	ei ollut hunnutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hunnuttaisin	en hunnuttaisi	1st sing.	olisin hunnuttanut	en olisi hunnuttanut
2nd sing.		hunnuttaisit	et hunnuttaisi	2nd sing.	olisit hunnuttanut	et olisi hunnuttanut
3rd sing.		hunnuttaisi	ei hunnuttaisi	3rd sing.	olisi hunnuttanut	ei olisi hunnuttanut
1st plur.		hunnuttaisimme	emme hunnuttaisi	1st plur.	olisimme hunnuttaneet	emme olisi hunnuttaneet
2nd plur.		hunnuttaisitte	ette hunnuttaisi	2nd plur.	olisitte hunnuttaneet	ette olisi hunnuttaneet
3rd plur.		hunnuttaisivat	eivät hunnuttaisi	3rd plur.	olisivat hunnuttaneet	eivät olisi hunnuttaneet
passive		hunnutettaisiin	ei hunnutettaisi	passive	olisi hunnutettu	ei olisi hunnutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hunnuta	älä hunnuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hunnuttakoon	älköön hunnuttako	3rd sing.	olkoon hunnuttanut	älköön olko hunnuttanut
1st plur.		hunnuttakaamme	älkäämme hunnuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hunnuttakaa	älkää hunnuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hunnuttakoot	älkööt hunnuttako	3rd plur.	olkoot hunnuttaneet	älkööt olko hunnuttaneet
passive		hunnutettakoon	älköön hunnutettako	passive	olkoon hunnutettu	älköön olko hunnutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hunnuttanen	en hunnuttane	1st sing.	lienen hunnuttanut	en liene hunnuttanut
2nd sing.		hunnuttanet	et hunnuttane	2nd sing.	lienet hunnuttanut	et liene hunnuttanut
3rd sing.		hunnuttanee	ei hunnuttane	3rd sing.	lienee hunnuttanut	ei liene hunnuttanut
1st plur.		hunnuttanemme	emme hunnuttane	1st plur.	lienemme hunnuttaneet	emme liene hunnuttaneet
2nd plur.		hunnuttanette	ette hunnuttane	2nd plur.	lienette hunnuttaneet	ette liene hunnuttaneet
3rd plur.		hunnuttanevat	eivät hunnuttane	3rd plur.	lienevät hunnuttaneet	eivät liene hunnuttaneet
passive		hunnutettaneen	ei hunnutettane	passive	lienee hunnutettu	ei liene hunnutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hunnuttaa		present	hunnuttava	hunnutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hunnuttaakseni hunnuttaaksemme 2nd hunnuttaaksesi hunnuttaaksenne 3rd hunnuttaakseen hunnuttaaksensa		past	hunnuttanut	hunnutettu
2nd	inessive2	hunnuttaessa	hunnutettaessa	agent3	hunnuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hunnuttaessani hunnuttaessamme 2nd hunnuttaessasi hunnuttaessanne 3rd hunnuttaessaan hunnuttaessansa		negative	hunnuttamaton
	instructive	hunnuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form hunnuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hunnuttamassa	—
	elative	hunnuttamasta	—
	illative	hunnuttamaan	—
	adessive	hunnuttamalla	—
	abessive	hunnuttamatta	—
	instructive	hunnuttaman	hunnutettaman
4th4	verbal noun	hunnuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hunnuttamaisillani hunnuttamaisillamme 2nd hunnuttamaisillasi hunnuttamaisillanne 3rd hunnuttamaisillaan hunnuttamaisillansa

Further reading

• “hunnuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02