ilmailu

FinnishEdit

EtymologyEdit

ilmailla +‎ -u, from ilma (air)

NounEdit

ilmailu

  1. aviation

DeclensionEdit

Inflection of ilmailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative ilmailu ilmailut
genitive ilmailun ilmailujen
ilmailuiden
ilmailuitten
partitive ilmailua ilmailuja
ilmailuita
illative ilmailuun ilmailuihin
singular plural
nominative ilmailu ilmailut
accusative nom. ilmailu ilmailut
gen. ilmailun
genitive ilmailun ilmailujen
ilmailuiden
ilmailuitten
partitive ilmailua ilmailuja
ilmailuita
inessive ilmailussa ilmailuissa
elative ilmailusta ilmailuista
illative ilmailuun ilmailuihin
adessive ilmailulla ilmailuilla
ablative ilmailulta ilmailuilta
allative ilmailulle ilmailuille
essive ilmailuna ilmailuina
translative ilmailuksi ilmailuiksi
instructive ilmailuin
abessive ilmailutta ilmailuitta
comitative ilmailuineen
Possessive forms of ilmailu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person ilmailuni ilmailumme
2nd person ilmailusi ilmailunne
3rd person ilmailunsa