ilmeetön

Finnish

Etymology

ilme +‎ -tön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilmeːtøn/, [ˈilme̞ːt̪ø̞n]
• Rhymes: -ilmeːtøn
• Syllabification^(key): il‧mee‧tön

Adjective

ilmeetön (comparative ilmeettömämpi, superlative ilmeettömin)

1. expressionless

Declension

Inflection of ilmeetön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ilmeetön	ilmeettömät
genitive		ilmeettömän	ilmeettömien
partitive		ilmeetöntä	ilmeettömiä
illative		ilmeettömään	ilmeettömiin
		singular	plural
nominative		ilmeetön	ilmeettömät
accusative	nom.	ilmeetön	ilmeettömät
	gen.	ilmeettömän
genitive		ilmeettömän	ilmeettömien ilmeetönten rare
partitive		ilmeetöntä	ilmeettömiä
inessive		ilmeettömässä	ilmeettömissä
elative		ilmeettömästä	ilmeettömistä
illative		ilmeettömään	ilmeettömiin
adessive		ilmeettömällä	ilmeettömillä
ablative		ilmeettömältä	ilmeettömiltä
allative		ilmeettömälle	ilmeettömille
essive		ilmeettömänä	ilmeettöminä
translative		ilmeettömäksi	ilmeettömiksi
abessive		ilmeettömättä	ilmeettömittä
instructive		—	ilmeettömin
comitative		—	ilmeettömine

Possessive forms of ilmeetön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ilmeettömäni ilmeettömäni accusative nom. ilmeettömäni ilmeettömäni gen. ilmeettömäni genitive ilmeettömäni ilmeettömieni ilmeetönteni rare partitive ilmeetöntäni ilmeettömiäni inessive ilmeettömässäni ilmeettömissäni elative ilmeettömästäni ilmeettömistäni illative ilmeettömääni ilmeettömiini adessive ilmeettömälläni ilmeettömilläni ablative ilmeettömältäni ilmeettömiltäni allative ilmeettömälleni ilmeettömilleni essive ilmeettömänäni ilmeettöminäni translative ilmeettömäkseni ilmeettömikseni abessive ilmeettömättäni ilmeettömittäni instructive — — comitative — ilmeettömineni second-person singular possessor singular plural nominative ilmeettömäsi ilmeettömäsi accusative nom. ilmeettömäsi ilmeettömäsi gen. ilmeettömäsi genitive ilmeettömäsi ilmeettömiesi ilmeetöntesi rare partitive ilmeetöntäsi ilmeettömiäsi inessive ilmeettömässäsi ilmeettömissäsi elative ilmeettömästäsi ilmeettömistäsi illative ilmeettömääsi ilmeettömiisi adessive ilmeettömälläsi ilmeettömilläsi ablative ilmeettömältäsi ilmeettömiltäsi allative ilmeettömällesi ilmeettömillesi essive ilmeettömänäsi ilmeettöminäsi translative ilmeettömäksesi ilmeettömiksesi abessive ilmeettömättäsi ilmeettömittäsi instructive — — comitative — ilmeettöminesi first-person plural possessor singular plural nominative ilmeettömämme ilmeettömämme accusative nom. ilmeettömämme ilmeettömämme gen. ilmeettömämme genitive ilmeettömämme ilmeettömiemme ilmeetöntemme rare partitive ilmeetöntämme ilmeettömiämme inessive ilmeettömässämme ilmeettömissämme elative ilmeettömästämme ilmeettömistämme illative ilmeettömäämme ilmeettömiimme adessive ilmeettömällämme ilmeettömillämme ablative ilmeettömältämme ilmeettömiltämme allative ilmeettömällemme ilmeettömillemme essive ilmeettömänämme ilmeettöminämme translative ilmeettömäksemme ilmeettömiksemme abessive ilmeettömättämme ilmeettömittämme instructive — — comitative — ilmeettöminemme second-person plural possessor singular plural nominative ilmeettömänne ilmeettömänne accusative nom. ilmeettömänne ilmeettömänne gen. ilmeettömänne genitive ilmeettömänne ilmeettömienne ilmeetöntenne rare partitive ilmeetöntänne ilmeettömiänne inessive ilmeettömässänne ilmeettömissänne elative ilmeettömästänne ilmeettömistänne illative ilmeettömäänne ilmeettömiinne adessive ilmeettömällänne ilmeettömillänne ablative ilmeettömältänne ilmeettömiltänne allative ilmeettömällenne ilmeettömillenne essive ilmeettömänänne ilmeettöminänne translative ilmeettömäksenne ilmeettömiksenne abessive ilmeettömättänne ilmeettömittänne instructive — — comitative — ilmeettöminenne third-person possessor singular plural nominative ilmeettömänsä ilmeettömänsä accusative nom. ilmeettömänsä ilmeettömänsä gen. ilmeettömänsä genitive ilmeettömänsä ilmeettömiensä ilmeetöntensä rare partitive ilmeetöntään ilmeetöntänsä ilmeettömiään ilmeettömiänsä inessive ilmeettömässään ilmeettömässänsä ilmeettömissään ilmeettömissänsä elative ilmeettömästään ilmeettömästänsä ilmeettömistään ilmeettömistänsä illative ilmeettömäänsä ilmeettömiinsä adessive ilmeettömällään ilmeettömällänsä ilmeettömillään ilmeettömillänsä ablative ilmeettömältään ilmeettömältänsä ilmeettömiltään ilmeettömiltänsä allative ilmeettömälleen ilmeettömällensä ilmeettömilleen ilmeettömillensä essive ilmeettömänään ilmeettömänänsä ilmeettöminään ilmeettöminänsä translative ilmeettömäkseen ilmeettömäksensä ilmeettömikseen ilmeettömiksensä abessive ilmeettömättään ilmeettömättänsä ilmeettömittään ilmeettömittänsä instructive — — comitative — ilmeettömineen ilmeettöminensä

Derived terms

• ilmeettömästi
• ilmeettömyys

Further reading

• “ilmeetön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• elimetön, mieletön