ironikko

Finnish

Etymology

Internationalism (see English ironist). Has the derivational suffix +‎ -ikko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈironikːo/, [ˈiro̞ˌnikːo̞]
• Rhymes: -ikːo
• Syllabification^(key): i‧ro‧nik‧ko

Noun

ironikko

1. ironist

Declension

Inflection of ironikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		ironikko	ironikot
genitive		ironikon	ironikkojen ironikoiden ironikoitten
partitive		ironikkoa	ironikkoja ironikoita
illative		ironikkoon	ironikkoihin ironikoihin
		singular	plural
nominative		ironikko	ironikot
accusative	nom.	ironikko	ironikot
	gen.	ironikon
genitive		ironikon	ironikkojen ironikoiden ironikoitten
partitive		ironikkoa	ironikkoja ironikoita
inessive		ironikossa	ironikoissa
elative		ironikosta	ironikoista
illative		ironikkoon	ironikkoihin ironikoihin
adessive		ironikolla	ironikoilla
ablative		ironikolta	ironikoilta
allative		ironikolle	ironikoille
essive		ironikkona	ironikkoina
translative		ironikoksi	ironikoiksi
abessive		ironikotta	ironikoitta
instructive		—	ironikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ironikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ironikkoni ironikkoni accusative nom. ironikkoni ironikkoni gen. ironikkoni genitive ironikkoni ironikkojeni ironikoideni ironikoitteni partitive ironikkoani ironikkojani ironikoitani inessive ironikossani ironikoissani elative ironikostani ironikoistani illative ironikkooni ironikkoihini ironikoihini adessive ironikollani ironikoillani ablative ironikoltani ironikoiltani allative ironikolleni ironikoilleni essive ironikkonani ironikkoinani translative ironikokseni ironikoikseni abessive ironikottani ironikoittani instructive — — comitative — ironikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative ironikkosi ironikkosi accusative nom. ironikkosi ironikkosi gen. ironikkosi genitive ironikkosi ironikkojesi ironikoidesi ironikoittesi partitive ironikkoasi ironikkojasi ironikoitasi inessive ironikossasi ironikoissasi elative ironikostasi ironikoistasi illative ironikkoosi ironikkoihisi ironikoihisi adessive ironikollasi ironikoillasi ablative ironikoltasi ironikoiltasi allative ironikollesi ironikoillesi essive ironikkonasi ironikkoinasi translative ironikoksesi ironikoiksesi abessive ironikottasi ironikoittasi instructive — — comitative — ironikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ironikkomme ironikkomme accusative nom. ironikkomme ironikkomme gen. ironikkomme genitive ironikkomme ironikkojemme ironikoidemme ironikoittemme partitive ironikkoamme ironikkojamme ironikoitamme inessive ironikossamme ironikoissamme elative ironikostamme ironikoistamme illative ironikkoomme ironikkoihimme ironikoihimme adessive ironikollamme ironikoillamme ablative ironikoltamme ironikoiltamme allative ironikollemme ironikoillemme essive ironikkonamme ironikkoinamme translative ironikoksemme ironikoiksemme abessive ironikottamme ironikoittamme instructive — — comitative — ironikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ironikkonne ironikkonne accusative nom. ironikkonne ironikkonne gen. ironikkonne genitive ironikkonne ironikkojenne ironikoidenne ironikoittenne partitive ironikkoanne ironikkojanne ironikoitanne inessive ironikossanne ironikoissanne elative ironikostanne ironikoistanne illative ironikkoonne ironikkoihinne ironikoihinne adessive ironikollanne ironikoillanne ablative ironikoltanne ironikoiltanne allative ironikollenne ironikoillenne essive ironikkonanne ironikkoinanne translative ironikoksenne ironikoiksenne abessive ironikottanne ironikoittanne instructive — — comitative — ironikkoinenne third-person possessor singular plural nominative ironikkonsa ironikkonsa accusative nom. ironikkonsa ironikkonsa gen. ironikkonsa genitive ironikkonsa ironikkojensa ironikoidensa ironikoittensa partitive ironikkoaan ironikkoansa ironikkojaan ironikoitaan ironikkojansa ironikoitansa inessive ironikossaan ironikossansa ironikoissaan ironikoissansa elative ironikostaan ironikostansa ironikoistaan ironikoistansa illative ironikkoonsa ironikkoihinsa ironikoihinsa adessive ironikollaan ironikollansa ironikoillaan ironikoillansa ablative ironikoltaan ironikoltansa ironikoiltaan ironikoiltansa allative ironikolleen ironikollensa ironikoilleen ironikoillensa essive ironikkonaan ironikkonansa ironikkoinaan ironikkoinansa translative ironikokseen ironikoksensa ironikoikseen ironikoiksensa abessive ironikottaan ironikottansa ironikoittaan ironikoittansa instructive — — comitative — ironikkoineen ironikkoinensa

Further reading

• “ironikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kronikoi