irtautuma

Finnish

Etymology

irtautua +‎ -ma

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirtɑu̯tumɑ/, [ˈirt̪ɑ̝u̯ˌt̪umɑ̝]
• Rhymes: -umɑ
• Syllabification^(key): ir‧tau‧tu‧ma

Noun

irtautuma

1. Alternative form of irtauma

Declension

Inflection of irtautuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		irtautuma	irtautumat
genitive		irtautuman	irtautumien
partitive		irtautumaa	irtautumia
illative		irtautumaan	irtautumiin
		singular	plural
nominative		irtautuma	irtautumat
accusative	nom.	irtautuma	irtautumat
	gen.	irtautuman
genitive		irtautuman	irtautumien irtautumainrare
partitive		irtautumaa	irtautumia
inessive		irtautumassa	irtautumissa
elative		irtautumasta	irtautumista
illative		irtautumaan	irtautumiin
adessive		irtautumalla	irtautumilla
ablative		irtautumalta	irtautumilta
allative		irtautumalle	irtautumille
essive		irtautumana	irtautumina
translative		irtautumaksi	irtautumiksi
abessive		irtautumatta	irtautumitta
instructive		—	irtautumin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of irtautuma (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative irtautumani irtautumani accusative nom. irtautumani irtautumani gen. irtautumani genitive irtautumani irtautumieni irtautumainirare partitive irtautumaani irtautumiani inessive irtautumassani irtautumissani elative irtautumastani irtautumistani illative irtautumaani irtautumiini adessive irtautumallani irtautumillani ablative irtautumaltani irtautumiltani allative irtautumalleni irtautumilleni essive irtautumanani irtautuminani translative irtautumakseni irtautumikseni abessive irtautumattani irtautumittani instructive — — comitative — irtautumineni second-person singular possessor singular plural nominative irtautumasi irtautumasi accusative nom. irtautumasi irtautumasi gen. irtautumasi genitive irtautumasi irtautumiesi irtautumaisirare partitive irtautumaasi irtautumiasi inessive irtautumassasi irtautumissasi elative irtautumastasi irtautumistasi illative irtautumaasi irtautumiisi adessive irtautumallasi irtautumillasi ablative irtautumaltasi irtautumiltasi allative irtautumallesi irtautumillesi essive irtautumanasi irtautuminasi translative irtautumaksesi irtautumiksesi abessive irtautumattasi irtautumittasi instructive — — comitative — irtautuminesi first-person plural possessor singular plural nominative irtautumamme irtautumamme accusative nom. irtautumamme irtautumamme gen. irtautumamme genitive irtautumamme irtautumiemme irtautumaimmerare partitive irtautumaamme irtautumiamme inessive irtautumassamme irtautumissamme elative irtautumastamme irtautumistamme illative irtautumaamme irtautumiimme adessive irtautumallamme irtautumillamme ablative irtautumaltamme irtautumiltamme allative irtautumallemme irtautumillemme essive irtautumanamme irtautuminamme translative irtautumaksemme irtautumiksemme abessive irtautumattamme irtautumittamme instructive — — comitative — irtautuminemme second-person plural possessor singular plural nominative irtautumanne irtautumanne accusative nom. irtautumanne irtautumanne gen. irtautumanne genitive irtautumanne irtautumienne irtautumainnerare partitive irtautumaanne irtautumianne inessive irtautumassanne irtautumissanne elative irtautumastanne irtautumistanne illative irtautumaanne irtautumiinne adessive irtautumallanne irtautumillanne ablative irtautumaltanne irtautumiltanne allative irtautumallenne irtautumillenne essive irtautumananne irtautuminanne translative irtautumaksenne irtautumiksenne abessive irtautumattanne irtautumittanne instructive — — comitative — irtautuminenne third-person possessor singular plural nominative irtautumansa irtautumansa accusative nom. irtautumansa irtautumansa gen. irtautumansa genitive irtautumansa irtautumiensa irtautumainsarare partitive irtautumaansa irtautumiaan irtautumiansa inessive irtautumassaan irtautumassansa irtautumissaan irtautumissansa elative irtautumastaan irtautumastansa irtautumistaan irtautumistansa illative irtautumaansa irtautumiinsa adessive irtautumallaan irtautumallansa irtautumillaan irtautumillansa ablative irtautumaltaan irtautumaltansa irtautumiltaan irtautumiltansa allative irtautumalleen irtautumallensa irtautumilleen irtautumillensa essive irtautumanaan irtautumanansa irtautuminaan irtautuminansa translative irtautumakseen irtautumaksensa irtautumikseen irtautumiksensa abessive irtautumattaan irtautumattansa irtautumittaan irtautumittansa instructive — — comitative — irtautumineen irtautuminensa

Further reading

• “irtautuma”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• muurittaa