jälkipää

FinnishEdit

EtymologyEdit

jälki- (posterior) +‎ pää (end)

NounEdit

jälkipää

  1. tail end, rear end (hindmost part of a group moving into same direction, such as a succession of events, row, participants in a competition etc.; also figuratively)
    Hän on jälkipään oppilas.
    He is a tail end student.

DeclensionEdit

Inflection of jälkipää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative jälkipää jälkipäät
genitive jälkipään jälkipäiden
jälkipäitten
partitive jälkipäätä jälkipäitä
illative jälkipäähän jälkipäihin
singular plural
nominative jälkipää jälkipäät
accusative nom. jälkipää jälkipäät
gen. jälkipään
genitive jälkipään jälkipäiden
jälkipäitten
partitive jälkipäätä jälkipäitä
inessive jälkipäässä jälkipäissä
elative jälkipäästä jälkipäistä
illative jälkipäähän jälkipäihin
adessive jälkipäällä jälkipäillä
ablative jälkipäältä jälkipäiltä
allative jälkipäälle jälkipäille
essive jälkipäänä jälkipäinä
translative jälkipääksi jälkipäiksi
instructive jälkipäin
abessive jälkipäättä jälkipäittä
comitative jälkipäineen
Possessive forms of jälkipää (type maa)
possessor singular plural
1st person jälkipääni jälkipäämme
2nd person jälkipääsi jälkipäänne
3rd person jälkipäänsä