juurtuminen
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editjuurtuminen
- verbal noun of juurtua
- taking root, rooting (act of growing roots)
- putting down roots (process of establishing oneself in a place; becoming settled)
Declension
editInflection of juurtuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | juurtuminen | juurtumiset | |
genitive | juurtumisen | juurtumisten juurtumisien | |
partitive | juurtumista | juurtumisia | |
illative | juurtumiseen | juurtumisiin | |
singular | plural | ||
nominative | juurtuminen | juurtumiset | |
accusative | nom. | juurtuminen | juurtumiset |
gen. | juurtumisen | ||
genitive | juurtumisen | juurtumisten juurtumisien | |
partitive | juurtumista | juurtumisia | |
inessive | juurtumisessa | juurtumisissa | |
elative | juurtumisesta | juurtumisista | |
illative | juurtumiseen | juurtumisiin | |
adessive | juurtumisella | juurtumisilla | |
ablative | juurtumiselta | juurtumisilta | |
allative | juurtumiselle | juurtumisille | |
essive | juurtumisena | juurtumisina | |
translative | juurtumiseksi | juurtumisiksi | |
abessive | juurtumisetta | juurtumisitta | |
instructive | — | juurtumisin | |
comitative | See the possessive forms below. |