kertaalleen

Finnish

Etymology

kerta +‎ -alle (sublative singular) (*-ja-) with a possessive suffix

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkertɑːlːeːn/, [ˈk̟e̞rt̪ɑ̝ːlːe̞ːn]
• Rhymes: -ertɑːlːeːn
• Syllabification^(key): ker‧taal‧leen

Adverb

kertaalleen

1. once (one and only one time)

Further reading

• “kertaalleen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02