third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
kielimaantieteensä
|
kielimaantieteensä
|
accusative
|
nom.
|
kielimaantieteensä
|
kielimaantieteensä
|
gen.
|
kielimaantieteensä
|
genitive
|
kielimaantieteensä
|
kielimaantieteidensä kielimaantieteittensä
|
partitive
|
kielimaantiedettään kielimaantiedettänsä
|
kielimaantieteitään kielimaantieteitänsä
|
inessive
|
kielimaantieteessään kielimaantieteessänsä
|
kielimaantieteissään kielimaantieteissänsä
|
elative
|
kielimaantieteestään kielimaantieteestänsä
|
kielimaantieteistään kielimaantieteistänsä
|
illative
|
kielimaantieteeseensä
|
kielimaantieteisiinsä kielimaantieteihinsä
|
adessive
|
kielimaantieteellään kielimaantieteellänsä
|
kielimaantieteillään kielimaantieteillänsä
|
ablative
|
kielimaantieteeltään kielimaantieteeltänsä
|
kielimaantieteiltään kielimaantieteiltänsä
|
allative
|
kielimaantieteelleen kielimaantieteellensä
|
kielimaantieteilleen kielimaantieteillensä
|
essive
|
kielimaantieteenään kielimaantieteenänsä
|
kielimaantieteinään kielimaantieteinänsä
|
translative
|
kielimaantieteekseen kielimaantieteeksensä
|
kielimaantieteikseen kielimaantieteiksensä
|
abessive
|
kielimaantieteettään kielimaantieteettänsä
|
kielimaantieteittään kielimaantieteittänsä
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
kielimaantieteineen kielimaantieteinensä
|