| Inflection of kiivastuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
kiivastutan
|
en kiivastuta
|
1st sing.
|
olen kiivastuttanut
|
en ole kiivastuttanut
|
| 2nd sing.
|
kiivastutat
|
et kiivastuta
|
2nd sing.
|
olet kiivastuttanut
|
et ole kiivastuttanut
|
| 3rd sing.
|
kiivastuttaa
|
ei kiivastuta
|
3rd sing.
|
on kiivastuttanut
|
ei ole kiivastuttanut
|
| 1st plur.
|
kiivastutamme
|
emme kiivastuta
|
1st plur.
|
olemme kiivastuttaneet
|
emme ole kiivastuttaneet
|
| 2nd plur.
|
kiivastutatte
|
ette kiivastuta
|
2nd plur.
|
olette kiivastuttaneet
|
ette ole kiivastuttaneet
|
| 3rd plur.
|
kiivastuttavat
|
eivät kiivastuta
|
3rd plur.
|
ovat kiivastuttaneet
|
eivät ole kiivastuttaneet
|
| passive
|
kiivastutetaan
|
ei kiivastuteta
|
passive
|
on kiivastutettu
|
ei ole kiivastutettu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
kiivastutin
|
en kiivastuttanut
|
1st sing.
|
olin kiivastuttanut
|
en ollut kiivastuttanut
|
| 2nd sing.
|
kiivastutit
|
et kiivastuttanut
|
2nd sing.
|
olit kiivastuttanut
|
et ollut kiivastuttanut
|
| 3rd sing.
|
kiivastutti
|
ei kiivastuttanut
|
3rd sing.
|
oli kiivastuttanut
|
ei ollut kiivastuttanut
|
| 1st plur.
|
kiivastutimme
|
emme kiivastuttaneet
|
1st plur.
|
olimme kiivastuttaneet
|
emme olleet kiivastuttaneet
|
| 2nd plur.
|
kiivastutitte
|
ette kiivastuttaneet
|
2nd plur.
|
olitte kiivastuttaneet
|
ette olleet kiivastuttaneet
|
| 3rd plur.
|
kiivastuttivat
|
eivät kiivastuttaneet
|
3rd plur.
|
olivat kiivastuttaneet
|
eivät olleet kiivastuttaneet
|
| passive
|
kiivastutettiin
|
ei kiivastutettu
|
passive
|
oli kiivastutettu
|
ei ollut kiivastutettu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
kiivastuttaisin
|
en kiivastuttaisi
|
1st sing.
|
olisin kiivastuttanut
|
en olisi kiivastuttanut
|
| 2nd sing.
|
kiivastuttaisit
|
et kiivastuttaisi
|
2nd sing.
|
olisit kiivastuttanut
|
et olisi kiivastuttanut
|
| 3rd sing.
|
kiivastuttaisi
|
ei kiivastuttaisi
|
3rd sing.
|
olisi kiivastuttanut
|
ei olisi kiivastuttanut
|
| 1st plur.
|
kiivastuttaisimme
|
emme kiivastuttaisi
|
1st plur.
|
olisimme kiivastuttaneet
|
emme olisi kiivastuttaneet
|
| 2nd plur.
|
kiivastuttaisitte
|
ette kiivastuttaisi
|
2nd plur.
|
olisitte kiivastuttaneet
|
ette olisi kiivastuttaneet
|
| 3rd plur.
|
kiivastuttaisivat
|
eivät kiivastuttaisi
|
3rd plur.
|
olisivat kiivastuttaneet
|
eivät olisi kiivastuttaneet
|
| passive
|
kiivastutettaisiin
|
ei kiivastutettaisi
|
passive
|
olisi kiivastutettu
|
ei olisi kiivastutettu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
kiivastuta
|
älä kiivastuta
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
kiivastuttakoon
|
älköön kiivastuttako
|
3rd sing.
|
olkoon kiivastuttanut
|
älköön olko kiivastuttanut
|
| 1st plur.
|
kiivastuttakaamme
|
älkäämme kiivastuttako
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
kiivastuttakaa
|
älkää kiivastuttako
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
kiivastuttakoot
|
älkööt kiivastuttako
|
3rd plur.
|
olkoot kiivastuttaneet
|
älkööt olko kiivastuttaneet
|
| passive
|
kiivastutettakoon
|
älköön kiivastutettako
|
passive
|
olkoon kiivastutettu
|
älköön olko kiivastutettu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
kiivastuttanen
|
en kiivastuttane
|
1st sing.
|
lienen kiivastuttanut
|
en liene kiivastuttanut
|
| 2nd sing.
|
kiivastuttanet
|
et kiivastuttane
|
2nd sing.
|
lienet kiivastuttanut
|
et liene kiivastuttanut
|
| 3rd sing.
|
kiivastuttanee
|
ei kiivastuttane
|
3rd sing.
|
lienee kiivastuttanut
|
ei liene kiivastuttanut
|
| 1st plur.
|
kiivastuttanemme
|
emme kiivastuttane
|
1st plur.
|
lienemme kiivastuttaneet
|
emme liene kiivastuttaneet
|
| 2nd plur.
|
kiivastuttanette
|
ette kiivastuttane
|
2nd plur.
|
lienette kiivastuttaneet
|
ette liene kiivastuttaneet
|
| 3rd plur.
|
kiivastuttanevat
|
eivät kiivastuttane
|
3rd plur.
|
lienevät kiivastuttaneet
|
eivät liene kiivastuttaneet
|
| passive
|
kiivastutettaneen
|
ei kiivastutettane
|
passive
|
lienee kiivastutettu
|
ei liene kiivastutettu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
kiivastuttaa
|
present
|
kiivastuttava
|
kiivastutettava
|
| long 1st1
|
|
past
|
kiivastuttanut
|
kiivastutettu
|
| 2nd
|
inessive2
|
kiivastuttaessa
|
kiivastutettaessa
|
agent3
|
kiivastuttama
|
|
|
negative
|
kiivastuttamaton
|
| instructive
|
kiivastuttaen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kiivastuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
|
| 3rd
|
inessive
|
kiivastuttamassa
|
—
|
| elative
|
kiivastuttamasta
|
—
|
| illative
|
kiivastuttamaan
|
—
|
| adessive
|
kiivastuttamalla
|
—
|
| abessive
|
kiivastuttamatta
|
—
|
| instructive
|
kiivastuttaman
|
kiivastutettaman
|
| 4th4
|
verbal noun
|
kiivastuttaminen
|
| 5th1
|
|
