kikka

Finnish

Etymology

Unknown

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkikːɑ/, [ˈk̟ikːɑ̝]
• Rhymes: -ikːɑ
• Syllabification^(key): kik‧ka

Noun

kikka

1. gimmick
2. trick (effective, clever or quick way of doing something)

Declension

Inflection of kikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative		kikka	kikat
genitive		kikan	kikkojen
partitive		kikkaa	kikkoja
illative		kikkaan	kikkoihin
		singular	plural
nominative		kikka	kikat
accusative	nom.	kikka	kikat
	gen.	kikan
genitive		kikan	kikkojen kikkainrare
partitive		kikkaa	kikkoja
inessive		kikassa	kikoissa
elative		kikasta	kikoista
illative		kikkaan	kikkoihin
adessive		kikalla	kikoilla
ablative		kikalta	kikoilta
allative		kikalle	kikoille
essive		kikkana	kikkoina
translative		kikaksi	kikoiksi
abessive		kikatta	kikoitta
instructive		—	kikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kikka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kikkani kikkani accusative nom. kikkani kikkani gen. kikkani genitive kikkani kikkojeni kikkainirare partitive kikkaani kikkojani inessive kikassani kikoissani elative kikastani kikoistani illative kikkaani kikkoihini adessive kikallani kikoillani ablative kikaltani kikoiltani allative kikalleni kikoilleni essive kikkanani kikkoinani translative kikakseni kikoikseni abessive kikattani kikoittani instructive — — comitative — kikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kikkasi kikkasi accusative nom. kikkasi kikkasi gen. kikkasi genitive kikkasi kikkojesi kikkaisirare partitive kikkaasi kikkojasi inessive kikassasi kikoissasi elative kikastasi kikoistasi illative kikkaasi kikkoihisi adessive kikallasi kikoillasi ablative kikaltasi kikoiltasi allative kikallesi kikoillesi essive kikkanasi kikkoinasi translative kikaksesi kikoiksesi abessive kikattasi kikoittasi instructive — — comitative — kikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kikkamme kikkamme accusative nom. kikkamme kikkamme gen. kikkamme genitive kikkamme kikkojemme kikkaimmerare partitive kikkaamme kikkojamme inessive kikassamme kikoissamme elative kikastamme kikoistamme illative kikkaamme kikkoihimme adessive kikallamme kikoillamme ablative kikaltamme kikoiltamme allative kikallemme kikoillemme essive kikkanamme kikkoinamme translative kikaksemme kikoiksemme abessive kikattamme kikoittamme instructive — — comitative — kikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kikkanne kikkanne accusative nom. kikkanne kikkanne gen. kikkanne genitive kikkanne kikkojenne kikkainnerare partitive kikkaanne kikkojanne inessive kikassanne kikoissanne elative kikastanne kikoistanne illative kikkaanne kikkoihinne adessive kikallanne kikoillanne ablative kikaltanne kikoiltanne allative kikallenne kikoillenne essive kikkananne kikkoinanne translative kikaksenne kikoiksenne abessive kikattanne kikoittanne instructive — — comitative — kikkoinenne third-person possessor singular plural nominative kikkansa kikkansa accusative nom. kikkansa kikkansa gen. kikkansa genitive kikkansa kikkojensa kikkainsarare partitive kikkaansa kikkojaan kikkojansa inessive kikassaan kikassansa kikoissaan kikoissansa elative kikastaan kikastansa kikoistaan kikoistansa illative kikkaansa kikkoihinsa adessive kikallaan kikallansa kikoillaan kikoillansa ablative kikaltaan kikaltansa kikoiltaan kikoiltansa allative kikalleen kikallensa kikoilleen kikoillensa essive kikkanaan kikkanansa kikkoinaan kikkoinansa translative kikakseen kikaksensa kikoikseen kikoiksensa abessive kikattaan kikattansa kikoittaan kikoittansa instructive — — comitative — kikkoineen kikkoinensa

Derived terms

• kikkailla

 

compounds

• kikkatalja

 

Further reading

• “kikka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kakki

Japanese

Romanization

kikka

1. Rōmaji transcription of きっか

Norwegian Bokmål

Alternative forms

• kikket

Verb

kikka

1. inflection of kikke:
   1. simple past
   2. past participle

Norwegian Nynorsk

Verb

kikka (present tense kikkar, past tense kikka, past participle kikka, passive infinitive kikkast, present participle kikkande, imperative kikka/kikk)

1. Alternative form of kike