kirkastuminen

Finnish

Etymology

kirkastua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirkɑstuminen/, [ˈk̟irkɑ̝s̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): kir‧kas‧tu‧mi‧nen

Noun

kirkastuminen

1. verbal noun of kirkastua
   1. becoming brighter or clearer
   2. (Christianity) Transfiguration

Declension

Inflection of kirkastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kirkastuminen	kirkastumiset
genitive		kirkastumisen	kirkastumisten kirkastumisien
partitive		kirkastumista	kirkastumisia
illative		kirkastumiseen	kirkastumisiin
		singular	plural
nominative		kirkastuminen	kirkastumiset
accusative	nom.	kirkastuminen	kirkastumiset
	gen.	kirkastumisen
genitive		kirkastumisen	kirkastumisten kirkastumisien
partitive		kirkastumista	kirkastumisia
inessive		kirkastumisessa	kirkastumisissa
elative		kirkastumisesta	kirkastumisista
illative		kirkastumiseen	kirkastumisiin
adessive		kirkastumisella	kirkastumisilla
ablative		kirkastumiselta	kirkastumisilta
allative		kirkastumiselle	kirkastumisille
essive		kirkastumisena	kirkastumisina
translative		kirkastumiseksi	kirkastumisiksi
abessive		kirkastumisetta	kirkastumisitta
instructive		—	kirkastumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kirkastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirkastumiseni kirkastumiseni accusative nom. kirkastumiseni kirkastumiseni gen. kirkastumiseni genitive kirkastumiseni kirkastumisteni kirkastumisieni partitive kirkastumistani kirkastumisiani inessive kirkastumisessani kirkastumisissani elative kirkastumisestani kirkastumisistani illative kirkastumiseeni kirkastumisiini adessive kirkastumisellani kirkastumisillani ablative kirkastumiseltani kirkastumisiltani allative kirkastumiselleni kirkastumisilleni essive kirkastumisenani kirkastumisinani translative kirkastumisekseni kirkastumisikseni abessive kirkastumisettani kirkastumisittani instructive — — comitative — kirkastumisineni second-person singular possessor singular plural nominative kirkastumisesi kirkastumisesi accusative nom. kirkastumisesi kirkastumisesi gen. kirkastumisesi genitive kirkastumisesi kirkastumistesi kirkastumisiesi partitive kirkastumistasi kirkastumisiasi inessive kirkastumisessasi kirkastumisissasi elative kirkastumisestasi kirkastumisistasi illative kirkastumiseesi kirkastumisiisi adessive kirkastumisellasi kirkastumisillasi ablative kirkastumiseltasi kirkastumisiltasi allative kirkastumisellesi kirkastumisillesi essive kirkastumisenasi kirkastumisinasi translative kirkastumiseksesi kirkastumisiksesi abessive kirkastumisettasi kirkastumisittasi instructive — — comitative — kirkastumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirkastumisemme kirkastumisemme accusative nom. kirkastumisemme kirkastumisemme gen. kirkastumisemme genitive kirkastumisemme kirkastumistemme kirkastumisiemme partitive kirkastumistamme kirkastumisiamme inessive kirkastumisessamme kirkastumisissamme elative kirkastumisestamme kirkastumisistamme illative kirkastumiseemme kirkastumisiimme adessive kirkastumisellamme kirkastumisillamme ablative kirkastumiseltamme kirkastumisiltamme allative kirkastumisellemme kirkastumisillemme essive kirkastumisenamme kirkastumisinamme translative kirkastumiseksemme kirkastumisiksemme abessive kirkastumisettamme kirkastumisittamme instructive — — comitative — kirkastumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirkastumisenne kirkastumisenne accusative nom. kirkastumisenne kirkastumisenne gen. kirkastumisenne genitive kirkastumisenne kirkastumistenne kirkastumisienne partitive kirkastumistanne kirkastumisianne inessive kirkastumisessanne kirkastumisissanne elative kirkastumisestanne kirkastumisistanne illative kirkastumiseenne kirkastumisiinne adessive kirkastumisellanne kirkastumisillanne ablative kirkastumiseltanne kirkastumisiltanne allative kirkastumisellenne kirkastumisillenne essive kirkastumisenanne kirkastumisinanne translative kirkastumiseksenne kirkastumisiksenne abessive kirkastumisettanne kirkastumisittanne instructive — — comitative — kirkastumisinenne third-person possessor singular plural nominative kirkastumisensa kirkastumisensa accusative nom. kirkastumisensa kirkastumisensa gen. kirkastumisensa genitive kirkastumisensa kirkastumistensa kirkastumisiensa partitive kirkastumistaan kirkastumistansa kirkastumisiaan kirkastumisiansa inessive kirkastumisessaan kirkastumisessansa kirkastumisissaan kirkastumisissansa elative kirkastumisestaan kirkastumisestansa kirkastumisistaan kirkastumisistansa illative kirkastumiseensa kirkastumisiinsa adessive kirkastumisellaan kirkastumisellansa kirkastumisillaan kirkastumisillansa ablative kirkastumiseltaan kirkastumiseltansa kirkastumisiltaan kirkastumisiltansa allative kirkastumiselleen kirkastumisellensa kirkastumisilleen kirkastumisillensa essive kirkastumisenaan kirkastumisenansa kirkastumisinaan kirkastumisinansa translative kirkastumisekseen kirkastumiseksensa kirkastumisikseen kirkastumisiksensa abessive kirkastumisettaan kirkastumisettansa kirkastumisittaan kirkastumisittansa instructive — — comitative — kirkastumisineen kirkastumisinensa