konkata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *konk'at'ak (compare Estonian konkama).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoŋkɑtɑˣ/, [ˈko̞ŋkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oŋkɑtɑ
• Syllabification^(key): kon‧ka‧ta

Verb

konkata

1. (intransitive) to hop or move on one foot
2. (intransitive, colloquial) to walk in a difficult manner

Conjugation

Inflection of konkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		konkkaan	en konkkaa	1st sing.	olen konkannut	en ole konkannut
2nd sing.		konkkaat	et konkkaa	2nd sing.	olet konkannut	et ole konkannut
3rd sing.		konkkaa	ei konkkaa	3rd sing.	on konkannut	ei ole konkannut
1st plur.		konkkaamme	emme konkkaa	1st plur.	olemme konkanneet	emme ole konkanneet
2nd plur.		konkkaatte	ette konkkaa	2nd plur.	olette konkanneet	ette ole konkanneet
3rd plur.		konkkaavat	eivät konkkaa	3rd plur.	ovat konkanneet	eivät ole konkanneet
passive		konkataan	ei konkata	passive	on konkattu	ei ole konkattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		konkkasin	en konkannut	1st sing.	olin konkannut	en ollut konkannut
2nd sing.		konkkasit	et konkannut	2nd sing.	olit konkannut	et ollut konkannut
3rd sing.		konkkasi	ei konkannut	3rd sing.	oli konkannut	ei ollut konkannut
1st plur.		konkkasimme	emme konkanneet	1st plur.	olimme konkanneet	emme olleet konkanneet
2nd plur.		konkkasitte	ette konkanneet	2nd plur.	olitte konkanneet	ette olleet konkanneet
3rd plur.		konkkasivat	eivät konkanneet	3rd plur.	olivat konkanneet	eivät olleet konkanneet
passive		konkattiin	ei konkattu	passive	oli konkattu	ei ollut konkattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		konkkaisin	en konkkaisi	1st sing.	olisin konkannut	en olisi konkannut
2nd sing.		konkkaisit	et konkkaisi	2nd sing.	olisit konkannut	et olisi konkannut
3rd sing.		konkkaisi	ei konkkaisi	3rd sing.	olisi konkannut	ei olisi konkannut
1st plur.		konkkaisimme	emme konkkaisi	1st plur.	olisimme konkanneet	emme olisi konkanneet
2nd plur.		konkkaisitte	ette konkkaisi	2nd plur.	olisitte konkanneet	ette olisi konkanneet
3rd plur.		konkkaisivat	eivät konkkaisi	3rd plur.	olisivat konkanneet	eivät olisi konkanneet
passive		konkattaisiin	ei konkattaisi	passive	olisi konkattu	ei olisi konkattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		konkkaa	älä konkkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		konkatkoon	älköön konkatko	3rd sing.	olkoon konkannut	älköön olko konkannut
1st plur.		konkatkaamme	älkäämme konkatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		konkatkaa	älkää konkatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		konkatkoot	älkööt konkatko	3rd plur.	olkoot konkanneet	älkööt olko konkanneet
passive		konkattakoon	älköön konkattako	passive	olkoon konkattu	älköön olko konkattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		konkannen	en konkanne	1st sing.	lienen konkannut	en liene konkannut
2nd sing.		konkannet	et konkanne	2nd sing.	lienet konkannut	et liene konkannut
3rd sing.		konkannee	ei konkanne	3rd sing.	lienee konkannut	ei liene konkannut
1st plur.		konkannemme	emme konkanne	1st plur.	lienemme konkanneet	emme liene konkanneet
2nd plur.		konkannette	ette konkanne	2nd plur.	lienette konkanneet	ette liene konkanneet
3rd plur.		konkannevat	eivät konkanne	3rd plur.	lienevät konkanneet	eivät liene konkanneet
passive		konkattaneen	ei konkattane	passive	lienee konkattu	ei liene konkattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		konkata		present	konkkaava	konkattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st konkatakseni konkataksemme 2nd konkataksesi konkataksenne 3rd konkatakseen konkataksensa		past	konkannut	konkattu
2nd	inessive2	konkatessa	konkattaessa	agent3	konkkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st konkatessani konkatessamme 2nd konkatessasi konkatessanne 3rd konkatessaan konkatessansa		negative	konkkaamaton
	instructive	konkaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	konkkaamassa	—
	elative	konkkaamasta	—
	illative	konkkaamaan	—
	adessive	konkkaamalla	—
	abessive	konkkaamatta	—
	instructive	konkkaaman	konkattaman
4th4	verbal noun	konkkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st konkkaamaisillani konkkaamaisillamme 2nd konkkaamaisillasi konkkaamaisillanne 3rd konkkaamaisillaan konkkaamaisillansa

Further reading

• “konkata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kotkaan